Kannamme jokainen mukanamme ylisukupolvisia tarinoita, jotka voivat tukea meitä tai olla meille taakkana. Tämän jakson aiheena ovat ylisukupolviset tarinat ja se miten ne voivat tuoda meille turvaa - tai taakan kannettavaksemme. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Aino Juusola. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Taakka vai turva? Mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta (Kirjapaja 2023).
Lue lisääTunteet kulkevat mukanamme eri tilanteisiin. Varsinkin voimakkaat ja ahdistavat tunteet tarttuvat helposti ja nopeasti. Koemme näitä esimerkiksi muutostilanteissa. Onneksi myös turvallisuuden tunteita voi tartuttaa.
Psykologi Nina Lyytisen vieraana tunnetartunnoista erityisesti hankalia tunteita herättävissä muutos-ja kriisitilanteissa keskustelemassa on psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Anna Peltola. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Tunnetartunta (Tuuma 2024).
Empatian avulla voimme asettua toisen ihmisen asemaan. Koemme heijastuksia toisten tunteista. Luemme sanatonta viestintää. Voimme rauhoittaa itseämme ja siten myös luoda turvaa toiselle.
Lue lisääMaistuuko työsi puulta? Oletko kadottanut innostuksesi työhösi? Moni pohtii samaa. Innostusta ja iloa työhön voi löytää monesta asiasta. Mitä olet menettänyt, jos innostuksesi on kadonnut?
Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana innostuksesta työhön ja kadonneen innostuksen löytämisestä uralla uudelleen keskustelemassa on psykologi, valmentaja, tietokirjailija Jarkko Rantanen.
Lue lisääTyttöjen mielenhyvinvointi on koetuksella aikamme erilaisten odotusten ja paineiden ristitulessa. Miten voimme vanhempina ja aikuisina tukea tyttöjen itsetuntoa ja identiteettiä?
Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana tyttöjen mielenhyvinvoinnista ja itsetunnon tukemisesta keskustelemassa on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapeutti, tietokirjailija Riikka Riihonen. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Täysillä tyttö - Miten tukea itsetuntoa ja muita asioita, joita tytön vanhemman on hyvä tietää (Kirjapaja 2024).
Lue lisääToiselle antamallamme arvostuksella, arvostavalla kohtaamisella on suuri merkitys. Perustarpeitamme on tulla huomioiduksi, nähdyksi ja arvostetuksi - omana itsenämme.
Tämän jakson aiheena on arvostus, arvostuksen osoittaminen ja arvostuksen psykologia. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, entinen pankkiiri ja McKinseyn konsultti, nykyinen Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi, Pekka Tölli. Pekka on kirjoittanut aiheesta kirjan Minä näen sinut. Arvostuksen psykologiaa (Tammi, 2024).
Lue lisääKaupallinen yhteistyö: JHL
Millainen työilmapiiri työpaikallasi on? Onko teillä mukava ja innostavaa tehdä töitä?
Tämän jakson aiheena on hyvä työilmapiiri ja sen luominen.
Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka.
Lue lisääToivo on elämän perusvoimavara. Tarvitsemme toivoa, jotta voimme pysähtyä sen äärelle, mikä elämässämme on tärkeää ja merkityksellistä. Toivon avulla uskallamme ottaa tarpeellisia riskejä elämässä tavoitteisiimme pyrkiessä - ja myös siihen, että hakeudumme tarvittaessa avun äärelle. Toivo auttaa meitä kohtaamaan ja käsittelemään elämän vaikeitakin asioita.
Tässä jaksossa vieraanani on kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija ja kolumnisti Maaret Kallio. Keskustelemme Maaretin kanssa toivosta ja siitä mikä merkitys toivolla on hyvinvointiimme. Maaret on kirjoittanut aiheesta kirjan Voimana toivo.
Jakso on alunperin julkaistu 7.6.2020.
Lue lisääKaupallinen yhteistyö: Elisa.
Työ ja työnteko on muuttanut luonnettaan. Työ on yhä enemmän ja useammalle näkymätöntä tietotyötä. Työtä tehdään monessa paikkaa, yhdessä ja erillään, digitaalisesti ja läsnä. Automatisointi ja tekoälyn kehitys kiihtyvät. Nykypäivän työntekijä odottaa ja usein jopa vaatii, että työpaikka mukautuu sen mukaan, minne työ tai elämä vie.
Työn sekä työn tekemisen paikan ja tapojen muutoksesta psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana keskustelemassa on Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho. Hän on viime vuosina kääntänyt työpaikkaan liittyviä keskusteluita siihen suuntaan, miten ja millä välineillä työtä tehdään hyvin. Kun työ mietitään ihminen eikä paikka edellä, paranee niin työtyytyväisyys kuin työn tuottavuus.
Lue lisääTraumat koskettavat monia meistä. Vanhemmuus tai sen pohtiminen voi virittää ajatukset siihen, millaista hoivaa on saanut lapsena. Se voi nostaa pintaan myös omia traumakokemuksia ja pelkoa ja huolta siitä, miten itse kykenee toimimaan vanhempana erilaisissa tilanteissa.
Vanhemman traumahistoriasta ja sen vaikutuksesta vanhemmuuteen psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Traumaterapiakeskuksen johtaja, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Sanna Isosävi.
Trauman taustalla voi olla tapahtuma tai tapahtumien sarja, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn. Traumatisoituminen voi näyttäytyä eri tavoin vanhemmuudessa. Vanhemmuus voi tarjota myös korjaavia kokemuksia. Turvallinen kumppani on tärkeä voimavara.
Lue lisääKaupallinen yhteistyö: JHL
Koetko uupumusta työssäsi? Et ole yksin. Työuupumus on yleistä, mutta mikä meitä työelämässä oikein uuvuttaa? Löytyvätkö syyt työntekijästä vai työn määrästä tai laajemmista rakenteista?
Työuupumuksesta, siihen liittyvistä ilmiöistä ja syistä näiden takana psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa ovat Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistosta Jari Hakanen sekä kansanedustaja (MuT, YTM) Minja Koskela.
Suomalaisten työhyvinvoinnissa on heikentynyt (vrt. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus 2023). Monilla aloilla työn vaatimukset ovat muuttuneet. Työssä uupumista ei nähdä vain asiantuntiijatehtävissä, vaan se on jopa yleisempää suorittavamman työn aloilla. Työssä ei uuvuta pelkästään määrällinen kuormitus vaan myös rakenteelliset ongelmat, arvostuksen puute ja työn kuvan epäselvyydet.
Terveen ja hyvinvoivan työpaikan kehittämiseen olisi hyvä ottaa mukaan työntekijät. On tärkeä tunnistaa työn psykososiaaliset kuormitus- ja voimavaratekijät. Tutkimusten mukaan hyvinvoiva työntekijä on myös tuottavampi työntekijä.
Lue lisääTurvallisuuden tunne ja turvan kokemus on perustarpeitamme. Parisuhteessa turvallisuuden kokemuksessa oleellista on tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenämme, kaikkien ominaisuuksiemme kanssa. Koemme olevamme merkityksellisiä ja tärkeitä, kun tunnemme, että meistä välitetään.
Tämän jakson aiheena on turvallisuus parisuhteessa. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, erityistason paripsykoterapeutti, Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja Suvi Laru.
Turvallisuuden tunne parisuhteessa on moniulotteista. Joskus turvallisuuden tunnetta voi olla jopa vaikeaa tunnistaa. Haastavissakin tilanteissa turvallisessa parisuhteessa säilyy tasa-arvo kumppaneiden välillä. Molempien ajatukset ja tunteet ovat tärkeitä, ja niille täytyy olla tilaa tulla ilmaistuksi ja kuulluksi. Pelko, ahdistus, kipu ja väkivalta eivät kuulu turvallisiin ihmissuhteisiin.
Lue lisääKaupallinen yhteistyö: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Monikulttuurisuus tuo työpaikoille erilaista ja uutta ajattelua, joka rikastuttaa ideointia. Uuden ja tuntemattoman kohtaaminen voi herättää epävarmuutta, pelkoakin. Näin voi olla työntekijällä, joka saa ensimmäistä kertaa maahanmuuttajataustaisen työkaverin - ja myös maahanmuuttajalla, joka tulee uuteen työpaikkaan ja -porukkaan uudessa kotimaassaan. Työpaikoilla eivät kuitenkaan kohtaa kulttuurit vaan ihmiset.
Monikulttuurisuudesta työpaikalla psykologi Nina Lyytisen vieraina keskustelemassa ovat JHL:n maahanmuuttajatoiminnan asiantuntija Neleah Kagiri ja Espoo Cateringin kiertävä palveluvastaava ja työsuojeluluvaltuutettu Sanni Haapasalmi.
Lue lisääYstävyys on tärkeä ihmissuhde, jossa on luottamusta ja vastavuoroisuutta. Se on psykologisesti turvallinen ihmissuhde, missä on miellyttävä olla. Ystävän kanssa voi kokea olonsa turvalliseksi ja olla oma itsensä. Ystävyyssuhteet tukevat sekä somaattista että henkistä hyvinvointia.
Tämän jakson aiheena on ystävyys ja ystävyyssuhteet aikuisena. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti, psykoanalyytikko Katri Laine.
Lue lisääPystytkö keskittymään töihisi tai askareisiisi? Karkaako huomiosi ja tarkkaavaisuutesi helposti muualle, kun pitäisi keskittyä pitkäjänteisesti? Tämän jakson aiheena on itseaiheutettu keskittymishäiriö eli ADT - attention deficit trait.
Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Mona Moisala. Mona on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori ja aivojen hyvinvoinnin asiantuntija. Nykyään Mona toimii kouluttajana ja luennoijana, ja hän auttaa ihmisiä tekemään työtään aivoystävällisemmin.
Lue lisääKriisit ovat ennakoimattomia, yllätyksellisiä tilanteita, jotka ovat omiaan aiheuttamaan kärsimystä melkein kaikille meistä. Kriisitilanteita voivat olla esimerkiksi läheisen kuolema, oma tai läheisen äkillinen sairastuminen, uhka-ja väkivaltatilanteet, onnettomuudet, ero parisuhteessa ja irtisanominen.
Tämän jakson aiheena on kriisipsykologia ja akuutti kriisityö. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on työterveyspsykologi, kriisi- ja traumapsykoterapeutti ja organisaatiokonsultti Atte Varis. Hän on Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän johtaja, jonka puitteissa hän johtaa akuutin kriisityön suuronnettomuustilanteita.
Äkilliset kriisit järkyttävät ihmisen perusturvallisuuden tunnetta. On luonnollista että reagoimme niihin. Ihmisten kyvyissä sietää ja tavoissa reagoida kriiseihin on sekä yksilöllisiä eroja että samankaltaisuutta. Yksilöllisten tekijöiden lisäksi reagointiin vaikuttaa tapahtuman luonne ja voimakkuus.
Lue lisääTraumat koskettavat monia meistä, joko suoraan tai läheistemme kautta. Trauman taustalla voi olla tapahtuma tai tapahtumien sarjaa, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn. Kaikki vaikeatkaan tapahtumat eivät välttämättä traumatisoi. Meillä on myös paljon voimavaroja ja keinoja käsitellä ja hoitaa traumoja.
Tämän jakson aiheena ovat trauma ja traumatisoituminen - ja se miten puhuminen, jakaminen, komiikka ja nauraminen voivat olla apuna traumojen käsittelyssä.
Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Traumaterapiakeskuksen johtaja, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Sanna Isosävi, sekä stand up -koomikko Teemu Vesterinen, jonka syyskuussa 2023 käynnistyneen kiertueen aiheena ja nimenä Trauma.
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Ekonomit ry
Hyvä johtaja arvostaa toisia. Hänellä on kyky olla läsnä: kohdata ja kuunnella ihmisiä. Johtajuuteen liittyy myös epävarmuuksia ja huolia. Miten sovitan työn ja muun elämän? Kuinka pidän huolta omasta ja johdettavieni hyvinvoinnista?
Tämän jakson aiheena on johtajuuteen liittyvät epävarmuudet ja huolet - ja miten niistä huolimatta voi olla hyvä johtaja.
Aiheesta psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Suomen Ekonomien Urapalvelut -yksikön johtaja Suvi Eriksson.
Lue lisääVakava sairastuminen herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita sairastuneella ja tämän läheisillä. Reaktiot voivat olla erilaisia ja vaihdella sairauden ja hoitojen eri vaiheissa. Olemme osin vieraantuneet nyky-yhteiskunnassa mm. sairauksien tuomista epävarmuuksista. Vakava sairaus voi horjuttaa turvallisuuden tunnettamme. Tämän jakson aiheena on vakavan sairastumisen herättämät tunteet ja ajatukset sairastuneella ja tämän läheisillä.
Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana tästä keskustelemassa on terveyspsykologian erikoispsykologi, työterveyspsykologi ja seksuaalineuvoja Miranda Koskinen. Hän on työskennellyt vuosia vakavasti sairastuneiden ja kuolevien potilaiden ja läheisensä menettäneiden kanssa.
Lue lisääTaitolähtöinen lähestymistapa kasvatukseen kannustaa tunnistamaan taitoja, joita lapsen tulisi oppia mahdolliset ongelmat voittaakseen - ongelmien syiden tai ei-toivotusta käyttäytymisestä rankaisemisen sijaan. Lähestymistavasta voivat hyötyä vanhemmat ja kaikki lasten kasvattajat.
Taitolähtöisyydestä lasten kasvatuksessa psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on psykiatrian erikoislääkäri, tietokirjailija Ben Furman, jonka kirjoja on käännetty 25 eri kielelle. Hänen tuorein kirjansa on Ben Furman & Lasten haasteet taidoiksi (Viisas Elämä 2023).
Lue lisääVihapuhe on henkistä väkivaltaa. Se voi sisältää esimerkiksi pelottelua, perättömien väitteiden levittämistä, häirintää ja uhkailua fyysisellä väkivallalla.Henkinen väkivalta voi olla peiteltyä tai avointa. Sen tarkoitus on alistaa ja kontrolloida toista ihmistä. Vihapuheen kaltainen henkinen väkivalta aiheuttaa usein pelkoa uhkaajaa kohtaan, ahdistusta sekä arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita. Se voi vahingoittaa syvästi ihmisen itsetuntoa ja omanarvontunnetta. Henkinen väkivalta vaikuttaa myös työssä jaksamiseen ja työkykyyn.
Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee vihapuheen kohtaamisesta ja siitä selviämisestä Sami Koiviston kanssa. Hän on YLE:n vuorovaikutuspäällikkö. Koivisto on työssään joutunut itse toistuvasti vihapuheen kohteeksi ja myös kouluttanut asian tiimoilta YLE:n työntekijöitä. Hän kävi hiljattain läpi sovittelun hänen perhettään netissä uhanneen miehen kanssa. Keskustelun jälkeen Nina Lyytinen kertoo vihapuheen psykologisista vaikutuksista.
Sami Koivisto kuvaa rohkeasti sitä, miltä tuntuu, kun joutuu vihapuheen kohteeksi tai kun perhettä uhataan. Valitettavasti samanlaisia kokemuksia on kasvavalla joukolla ihmisiä - ja erityisesti heillä, jotka työssään tai muuten toimivat julkisuudessa. Riski on suurempi, jos henkilö on jonkin vähemmistön edustaja.
Lue lisää
