Olen antanut lukuisia asiantuntija-haastatteluja eri medioihin. Linkkejä ja otoksia niistä löydät tältä sivulta.

Haastattelupyynnöt toivon yhteydenottolomakkeeni kautta.

Marraskuussa 2021 aloitin Kauppalehden kolumnistina. Vastaan lukijoiden työelämäaiheisiin kysymyksiin (voit laittaa kysymyksiä yhteydenottolomakkeeni kautta). Kolumnejani julkaistaan myös Talouselämässä ja printtinä myös Faktassa.

• Löydät kaikki kolumnit Kauppalehden sivuilta.

Podcast- ja radiovierailujani on koottu Podchaser-profiiliini.

Julkaisen myös omaa Psykopodiaa-podcastiani, jolla on jo yli 2.83 miljoona kuuntelukertaa ja 35 000 seuraajaa (10/2024). Psykopodiaa-podcastista on myös julkaistu useita juttuja, arvioita ja suosituksia mediassa. Lue lisää niistä linkin takaa.

Kiinnostaako kaupallinen yhteistyö Psykopodiaa-podcastissa? Lue lisää täältä.

Psykopodiaa-podcastista voi antaa palautetta täällä.

Ilta-Sanomat.fi / MeNaiset: Kun kaikki vain itketti, Jonna irtisanoutui unelma­työstään – ”Ei ollut puolisoa, ei säästöjä, eikä taloudellista turva­verkkoa”

Olin Ilta-Sanomien Moona Laakson haastateltavana irtisanoutumisesta 16.6.2024.

Irtisanoutuminen ei aina tarkoita, että työssä itsessään olisi vikaa. Lähtökohtana voi olla muutoksen kaipuu. Työterveys- ja erikoispsykologi Nina Lyytinen sanoo, että ennen lähtöpäätöstä kannattaisi käydä rehellistä keskustelua esihenkilön kanssa: Onko työnkuvaa tai tehtäviä mahdollista muuttaa?

Lähteminen voi olla ajankohtaista, jos työtä ei voi muokata itselleen sopivaksi, se ei tarjoa mahdollisuutta kehittyä tai toteuttaa unelmia, arvot eivät kohtaa, ja etenkin, jos työ aiheuttaa merkittävää haittaa omalle fyysiselle tai henkiselle terveydelle.

Aina uutta työpaikkaa ei ole heti tiedossa. Silloin hyppy tyhjän päälle ja pieni mietintätauko voivat olla paikallaan, jos se oma talous ja perhetilanne sen sallivat. Nina Lyytinen kehottaa kuitenkin varovaisuuteen:

– Tyhjän päälle hyppääminen ei välttämättä ole järkevintä, jos takana on pitkittynyttä kuormitusta, kuten uupumusta. Lähtiessä putoaa yhteisöstään ja etuuksista, kuten työterveydestä. Suosittelisin ensin hoitamaan itsensä kuntoon.

Ilta-Sanomat.fi 16.6.2024, Teksti: Moona Laakso, kuva: kuvakaappaus.

Yle TV1, A-studio: Psykologi rohkaisee keskustelemaan seksuaaliväkivallasta: ”Häpeä rikotaan puhumalla”

Olin Ylen A-studiossa kommentoimassa Valkeakosken surmaa 27.5.2024.

Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että seksuaalinen väkivalta ei jää pimentoon, sanoo psykologi Nina Lyytinen.

– Raportoidaan, jos itse joudumme väkivallan uhriksi tai näemme väkivaltaa.

Vaikka seksuaalirikoksista ilmoitetaan aiempaa enemmän, osa uhreista ei uskalla kertoa tapahtuneesta eteenpäin, edes omille läheisilleen.

Jos joutuu tällaisen tapauksen uhriksi, vastuu kuuluu aina tekijälle, Lyytinen muistuttaa.

– Häpeä rikotaan puhumalla.

Nuorten kohdalla vanhempien tuki ja läsnäolo on tärkeää. Vanhempien tulisi Lyytisen mielestä myös kysyä lapselta, onko tämä kohdannut väkivaltaa.

– Tämä vaatii myös vanhemmalta sitä, että kestää kuulla sen, mitä nuori kertoo ja ottaa sen vakavasti.

Yle A-Studio 27.5.2024, Teksti: Ella Haura, kuva: kuvakaappaus.

Ilta-Sanomat.fi: Psykologien vinkit oikeasti parempaan elämään – jos somen kiiltokuva vain ahdistaa, lue tämä

Olin Satu Pihlajan kanssa Ilta-Sanomien Mari Konosen haastateltavina somen aiheuttamista sosiaalisista painesita 12.5.2024.

UUSI ILMIÖ sosiaalisessa mediassa, erityisesti Tiktokissa ja Instagramissa, ovat videot, joissa esitellään päivärutiineja.

Videoissa on yleensä harmoninen tunnelma ja siisti, tyylikkäästi sisustettu koti. Videoissa esimerkiksi opiskellaan, treenataan yhteensopivissa ja tyylikkäissä treeniasuissa, juodaan erikoiskahvia kauniista lasista tai tehdään monivaiheisia ihonhoitorutiineita. Ja kaikki vaikuttaa täydelliseltä.

Nopeasti voisi ajatella, että kyse on vain harmittomista trendeistä, jotka saattavat tuoda hyvää mieltä ja parantaa elämänhallintaa.

– Videoilla ja sovelluksissa on monesti yksinkertaistettu ja yleistetty asioita. Kaikki ei toimi kaikille, muistuttaa psykologi Nina Lyytinen.

Ilta-Sanomat.fi 12.5.2024, Teksti: Mari Kononen, kuva: kuvakaappaus.

MTV3 Huomenta Suomi: Suostuttelua vai manipulointia – tunnistatko haitallisen vaikuttamisen?

Olin Satu Pihlajan kanssa MTV3 Huomenta Suomessa Jesse Kamrasin haastateltavana yhdessä kirjoittamamme Tunnista manipulointi ja löydä omat rajasi (Atena 2024) -kirjan teemoista.

MTV3 Huomenta Suomi, 29.4.2024, toimittaja: Jesse Kamras.

Yle Uutiset erikoislähetys, A-studio: Miten kriisistä selviää?

Olin Yle TV 1:ssa haastateltavana erikoisuutislähetyksessä, klo 18 uutisissa ja A-studiossa haastateltavana Vantaan kouluampumisen herättämistä kriisireaktioista ja niiden käsittelystä.

Yle Uutiset erikoislähetys 2.4.2024, Yle A-studio 2.4.2024. kuva: kuvakaappaus.

MTV3 Huomenta Suomi: "Jos työuupunut laitetaan yksin kotiin, ei se muuta tilannetta" – onko pelkästä sairauslomasta hyötyä?

Olin MTV:n Huomenta Suomi ohjelmassa haastateltavana työuupumuksesta yhdessä Sirkku Marttin kanssa.

Työterveydestä haetaan apua elämän kriiseihin, mutta onko sairauslomasta hyötyä?

Vuonna 2023 yli sata tuhatta suomalaista sai sairauslomaa mielenterveysongelmien takia. Mehiläisen selvityksessä erityisesti alle 35-vuotiaiden mielenterveyshäiriöt kasvoivat viime vuonna roimasti.

Elämän kriisitilanteissa, uupumuksessa ja muissa elämän vastoinkäymisissä otetaan matalalla kynnyksellä yhteys työterveyteen.

"Mutta sairauslomahan ei hoida mitään"

Yhteisöllisyys on vähentynyt. Toisaalta monia vaivaa riittämättömyyden jatkuva kokemus.

– Meillä on hirveän paljon erilaisia mahdollisuuksia vertailla itseämme. Varmaan välillä voi tuntua, ettei tavallinen enää riitä, psykologi Nina Lyytinen kuvaa.

Työpaikalla moni kokee valtavia vaatimuksia: työ on kiireistä ja intensiivistä eikä tue terveyttä ja hyvinvointia. Lääkärillä kuitenkin on vähäisesti mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi työn järjestelyihin. Vastaanotolla saatetaan olla vain 15 minuuttia.

Pelkkä diagnoosi ei ole hoito tai ratkaisu ongelmiin.

– Jos on masennusdiagnoosi eikä esimerkiksi työpaikalla lähdetä tekemään ratkaisuja, mitä korjataan siinä, että työ ei vie terveyttä, niin ei se hoida tätä ihmistä, Lyytinen sanoo.

Pelkän sairausloman sijaan pitäisikin tutkia, mitä tehdään asioille, jotka aiheuttavat työuupumusta tai masennusta.

– Mutta jos työuupunut laitetaan yksin kotiin, ei se muuta tilannetta, Lyytinen sanoo.

MTV Huomenta Suomi, MTVuutiset.fi 18.3.2024, Teksti: Maria Aarnio, kuva: kuvakaappaus.

Yle.fi: Korjattu ystävyys

Olin Ylen verkkosivujen haastateltavana välirikon jälkeen korjaantuneesta ystävyydestä.

Läheisen ystävyyssuhteen katkeaminen tai etääntyminen voi satuttaa syvältä.

– Ystävyyden katkeaminen voi tuntua ihan samanlaiselta kuin parisuhteen päättyminen, psykologi Nina Lyytinen sanoo.

Ystävyyssuhteen hiipumisen mahdolliset syyt saattavat pyöriä mielessä vielä pitkänkin ajan jälkeen.

Jos tapahtuneet asiat ja omat tunteet uskalletaan ottaa toisen kanssa puheeksi, Nina Lyytisen mukaan kerran katkennut ystävyys saattaa jatkossa jopa syventyä.

Ystävyyssuhde voi matkan varrella joutua joustamaan erilaisten tilanteiden mukaan. Muutokset voivat haastaa ystävyyttä, mutta toisaalta myös lähentää sitä.

Joskus ystävyys kannattaa katkaista

Psykologi Nina Lyytisen mukaan ystävyyttä ei silti kannata pitää hengissä väkisin. On tilanteita, jolloin ystävyyssuhde kannattaakin oman hyvinvoinnin vuoksi katkaista.

Ystävyyssuhde voi olla omalle hyvinvoinnille haitaksi, jos ystävän käytös toistuvasti loukkaa, satuttaa tai ystävä kelpuuttaa seuraansa vain tarvitessaan jotain. Ystävyys voi olla kuormittavaa myös silloin, jos ystävyydestä puuttuu kokonaan vastavuoroisuus.

Yle.fi 11.2.2024, Teksti: Elina Kallunki, kuva: kuvakaappaus, alkuperäinen video: Karoliina Juntunen.

Yhteishyvä: Taputtiko joku vitsillä takapuoltasi? Toimi näin, jos sinua häiritään

Psykologi Nina Lyytinen kertoo, kuinka häirintätilanteessa kannattaa toimia ja miten häirinnän nostattamia tunteita voi käsitellä.

Yhteishyvä haastatteli minua artikkeleihin seksuaalisesta häirinnästä.

Saitko mairean kommentin vartalostasi henkilöltä, jolta et sitä toivonut? Taputtiko joku ”vitsillä” takapuoltasi? Heittikö joku seksuaalisen kommentin siitä, mitä haluaisi kanssasi tehdä?

Jos tilanteet tuntuvat sinusta inhottavilta, olet kokenut seksuaalista häirintää.

”Omaan tunteeseensa kannattaa tässä asiassa luottaa. Kukaan muu ei voi tulla sanomaan, että et voi kokea noin”, toteaa psykologi Nina Lyytinen.

Vaikka häiritsijä vetoaisi vitsiin, itsessä heräävä tunnekokemus on oikea, eikä toinen voi selittää sitä omilla motiiveillaan pois.

Seksuaalinen häirintä on Suomessa yhä yleistä, vaikka sen eri muodot on määritelty rikoslaissa rangaistaviksi. Viime vuonna lakiin lisättiin myös sanallinen ahdistelu. Koskeminen on ollut rangaistavaa jo aiemmin.

Teksti: Virpi Salmi, kuva: kuvakaappaus, alkuperäinen kuvituskuva: Outi Törmälä / Yhteishyvä.

Taputtiko joku vitsillä takapuoltasi? Toimi näin, jos sinua häiritään. (Yhteishyvä 6.2.2024).

Koskettelua, treffikutsuja, ulkonäön kommentointia – häirintä on kaupan kassojen ja tarjoilijoiden arkipäivää. (Yhteishyvä 6.2.2024)

Ilkka-Pohjalainen: Vanhempien muistamattomuus huolestuttaa varhaiskasvatuksen opettajaa – Näin elvyt itsehankitusta keskittymisvaikeudesta

Olin Ilkka-Pohjalaisen haastateltavana itsehankitusta keskittymisvaikeudesta.

Johanna Stenbergin mukaan ADT liittyy ilmiönä nyky-yhteiskunnan elinolosuhteisiin. Aiheesta puhuvat myös Minna Huotilainen ja työ- ja organisaatiopsykologi Nina Lyytinen. Ihmisen nykyinen ympäristö vaatii jatkuvaa reagointia.

– Saamme viestejä ja hälytyksiä, tulee keskeytyksiä ja työtehtävät ja projektit ovat päällekkäisiä. Elämme ympäristössä, joka vaatii huomiota ja nopeaa reagointia. Se hajottaa ihmisen keskittymiskykyä, Lyytinen listaa.

Työ- ja organisaatiopsykologi Nina Lyytinen sanoo nykyisen ympäristön hajottavan ihmisen keskittymiskykyä.Kuva: Vesa Tyni

Lyytisen mukaan ympäristö haastaa aivoja, mutta valintoja ihmiset tekevät myös itse. Esimerkki siitä on jatkuvasti monien asioiden tekeminen samanaikaisesti. On myös oma valinta antaa älylaitteiden päättää milloin keskittyminen herpaantuu.

– Keino elpymiseen on se, että otamme päätösvallan takaisin itsellemme. Päätä itse, milloin puhelin tai muu laite voi keskeyttää sinut. Hälytysäänet saa suljettua pois, kun tekee sellaista, mikä vaatii huomiota, Lyytinen neuvoo.

Ilkka-Pohjalainen 5.2.2024. Teksti: Hanna Hattar, kuva: kuvakaappaus (alkuperäinen grafiikka Jani Kaunisto).

Helsingin Sanomat: Psykologit kertovat mistä nuorten keskuudessa leviävä ilmiö johtuu

Olin HS:n haastateltavana sisältövaroituksista.

Sisältövaroitusten leviäminen voi olla seurausta yleisen varovaisuuden ja turvallisuushakuisuuden lisääntymisestä, arvelevat psykologit. HS kysyi kahdelta psykologilta, mitä varoitusten käyttäminen tarkoittaa ja minkälaisia seurauksia ilmiöllä voi olla. Ilmiön taustalla on yhteiskunnan nopea muutos sekä arkojen aiheiden käsittelyn pelko, arvelee psykologi Nina Lyytinen.

Tunteita herättävistä asioista olisi Lyytisen mielestä kuitenkin tärkeää keskustella turvallisessa ympäristössä. Oiva foorumi tähän ovat esimerkiksi juuri koulut, joissa keskustelua ohjaavat turvalliset aikuiset, opettajat.

Hän näkee sisältövaroituksissa sekä hyötyjä että haittoja. Niiden avulla säilyy hallinnan tunne ympäröivästä maailmasta, kun voi itse päättää, katsooko, kuunteleeko tai lukeeko jotakin. Toisaalta kaikelta epämukavalta ei hänestä silti pitäisi sulkea silmiään.

”Elämään kuuluvat myös ikävät ja vaikeat asiat. Emme elä vaaleanpunaisessa pumpulissa. On fakta, että maailmassa tapahtuu epämukavia asioita.”

Lyytinen pitää tärkeänä, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käyttäjä voi suojata itseään sisältövaroitusten avulla, jotta silmien eteen ei lävähdä jatkuvana virtana tahtomatta vaikkapa kuvia sodasta ja sen uhreista.

Helsingin Sanomat 24.1.2024, teksti: Sami Takala.

Psykologi-lehti: Psykologien ääni sodan keskeltä

Olin haastateltavana yhdessä psykologi Dinah Aynan kanssa Life in the Hearth of Death -sarjan mielenterveyden ammattilaisten kirjoituksista Gazasta sodan keskeltä.

– Haluan, että Gazassa olevien kollegoiden kokemukset pääsevät esille. Tarinoiden kautta he tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi, mikä saduttamisessakin on tärkeää. Samalla se, mitä Gazassa yleisesti tapahtuu, ei jää näkymättömäksi.

Lyytinen paitsi jakaa Gazasta tulevia tekstejä, myös haastattelee Aynaa Instagramissa Psykopodiaa-kanavallaan säännöllisesti. Silloin Ayna välittää kuulijoille mielenterveyden ammattilaisten kuulumisia Gazasta. Näin tekstit ovat tuoneet ihmisiä yhteen. Sitäkään Ayna ei osannut arvata.

Psykologi-lehti 22.1.2024, Teksti: Hanna Hirvonen.

Taloudellinen mielenrauha -podcast: Psykologin vinkit tavoitteiden saavuttamiseen

Olin vieraana Taloudellinen mielenrauha -podcastin jaksossa 102.

Koiria koulutetaan toistojen kautta, mutta toimiiko sama konsti myös ihmisiin? Kuinka negatiivisista tai haitallisista ajatusmalleista voi oppia pois ja onko tämä vielä aikuisiälläkin mahdollista? Kuinka oppia säästämään ja harkitsemaan kulutuspäätöksiään? Entä miten perhetausta vaikuttaa siihen, muovautuuko yksilöstä säästäväinen vai ei?

Jasminin ja Kaisan vieraana psykologi Nina Lyytinen, joka nostaa välietapit ja uhkien tunnistamisen vinkeiksi uuden toimintamallin oppimisessa. Jaksossa jaetaan myös vinkit uuteen vuoteen uusien tavoitteiden saavuttamiseksi ja puhutaan unelmoimisesta.

Taloudellinen mielenrauha -podcast #102, 3.1.2024.

Kotimaa: Turvan tunne voi löytyä hetkestä, muistosta tai tulevaisuuskuvasta

Olin Kotimaa lehden haastateltavana stressistä ja vireystilansäätelystä.

Psykologi Nina Lyytinen kokee, että stressi lievenee usein konkreettisen toiminnan kautta. Jos esimerkiksi sotauutiset ahdistavat, voi kokeilla erilaisia fyysisiä keinoja oman turvantunteen palauttamiseksi.

Kotimaa 11.12.2023, Teksti: Hanna Hirvonen, kuva: kuvakaappaus, alkuperäinen kuvistuskuva: Jukka Grunström.

Opettaja: Yt-neuvottelujen kuorma kasvoi open harteilla vuoden mittaan

Yt-neuvottelut ovat raskas prosessi työntekijälle, joka joutuu elämään epävarmuudessa työnsä jatkosta.

Annoin haastattelun Opettaja -lehdelle yt-neuvottelujen kuormitttavuudesta.

Työterveyspsykologi Nina Lyytinen kertoo, että yt-neuvottelutilanne voi herättää työntekijöissä monenlaisia tunteita. Lyytinen on työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologina perehtynyt stressinsäätelyyn sekä työssä kohdattuihin kriisitilanteisiin. Hänen mukaansa yleisimmin ja tyypillisesti ensimmäisenä tulevat pelko, epäilykset ja huoli siitä, miten tilanne vaikuttaa omaan työhön ja sen jatkumiseen.

– Viha tulee useimmiten vasta sitten, kun muutokset on tehty, Lyytinen viittaa neuvotteluiden lopputuloksiin.

Hän painottaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Myös hyvin ristiriitaisia tunteita voi nousta pintaan samaan aikaan, esimerkiksi helpotusta oman työpaikan säilymisestä ja syyllisyyttä siitä, että toinen joutuu lähtemään.

– Ne eivät sulje toisiaan pois. Ilo ja helpotus eivät tarkoita, ettei välittäisi siitä, joka menettää työnsä.

On tärkeää, että kaikenlaisia tunteita on mahdollisuus myös käsitellä. Lyytinen kannustaa keskustelemaan oman lähipiirin kanssa ja hakemaan matalalla kynnyksellä ammattiapua esimerkiksi työterveydestä. Myös työyhteisön sisällä on hyvä jakaa tunteita ja ajatuksia.

– Se, että muutkin samassa tilanteessa olevat kokevat vastaavaa, tekee omat reaktiot ymmärrettäviksi, luonnollisiksi ja normaaleiksi.

Lyytinen kehottaa tunnistamaan sen, mikä elämässä on työtilanteen kuormittavuudesta huolimatta hyvin ja tuottaa turvaa. Ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia, ja siksi myös muutoksiin reagoidaan eri tavoin.

– Toiset reagoivat voimakkaammin, toiset hitaammin. Yhdellä on tarve puhua, ja toinen taas haluaa työstää asioita itsekseen.

Opettaja.fi 20.11.2023, teksti: Pekko-Joonas Rantamäki, kuva: kuvakaappaus

Helsingin Sanomat: Itsetuntemuksen vihreät liput

Ihmismielen asiantuntijat listaavat kymmenen piirrettä, jotka yhdistävät itsensä hyvin tuntevia ihmisiä. Hyvä itsetuntemus ei automaattisesti tee onnelliseksi, mutta se auttaa tekemään hyvää elämää edistäviä valintoja.

Olin Helsingin Sanomien haastateltavana yhdesssä Emilia Kujalan kanssa itsetuntemuksesta. Listasimme 10 hyvän itsetuntemuksen piirrettä.

1. Tunnistat tuntemuksesi ja ilmaiset niitä riittävästi

2. Hyväksyt ja ymmärrät erilaisuutta

3. Tiedostat arvosi ja toimit niiden mukaan

4. Pystyt ajattelemaan, ennen kuin toimit

5. Voit tuntea olosi turvalliseksi stressaavissakin tilanteissa

6. Et sorru mustavalkoiseen ajatteluun

7. Tunnistat luovuttamisen ja irti päästämisen eron

8. Pystyt lepäämään ilman syyllisyyttä

9. Ymmärrät, johtuuko jokin sinusta vai ei

10. Sisäinen puheesi on usein myönteistä ja voimauttavaa

HS.fi 19.11.2023, Teksti: Sanna-Kaisa Hongisto, Kuva: kuvakaappaus, alkuperäinen kuvituskuva: Julia Tavast /HS

Avun maailma: Ilman toivoa ei ole mitään

Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän Eija Palosaari ja Nina Lyytinen tietävät, että toivo on välttämätön osa kriisistä selviytymistä. Joskus siitä täytyy kuitenkin uskaltaa päästää irti.´

Palosaaren ja Lyytisen mukaan toivo on keskeisessä osassa uhrien tukemisessa traumaattisessa kriisissä, esimerkiksi suuronnettomuustilanteessa, omassa tai läheisen vakavassa sairastumisessa tai yllättävän kuoleman väkivallanteon yhteydessä.

Toivo rakentuu siitä, että ihminen uskaltaa kohdata vaikeita asioita ja tunteita, kuten esimerkiksi surua, kiukkua, vihaa ja pettymystä. Niiden läpikäymisen kautta syntyy aito toivo ja usko siihen, että vaikeasta tilanteesta voi selviytyä., Lyytinen kuvailee.

Suomen Punaisen Ristin Avun maailma -lehti haastatteli minua ja Eija Palosaarta toivosta ja sen merkityksestä kriisityössä.

Avun maailma 4/2023, 15.11.2023 Teksti: Päivi Tolonen, alkuperäinen kuvituskuva: Leena Koskela

Ihmisläheinen työelämä -podcast jakso 6: Johtajan oma hyvinvointi

Olin Hälsan Ihmisläheinen työelämä -podcastissa Lari ja Henri Karjulan vieraana keskustelemassa johtajan omasta hyvinvoinnista.

Mitä tapahtuu, jos johtajan kuormitus muodostuu kohtuuttomaksi? Voiko huonosti voiva johtaja johtaa tiimiään hyvin?Varmista, että olet parhaimmillasi ja annat itsellesi mahdollisuuden onnistua johtamistyössäsi. Nappaa tästä jaksosta eväät oman hyvinvoinnin johtamiseen.

Jaksossa Henri ja Lari Karjulan vieraana työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Nina Lyytinen. Tervetuloa mukaan ihmisläheisen työelämän matkalle, kuuntelemaan ja pysähtymään oman johtamisen ja yrityskulttuurin kehittämisen äärelle.

Ihmisläheinen työelämä -podcast 12.10.2023, Teksti: Hälsä.

Kotilääkäri: Kyllä minä pärjään

Olin Hanna Vilon haastateltavana Kotilääkäri-lehteen sinnittelemisestä ja yksin pärjäämisestä.

Jos vastaan tulevien haasteiden kanssa yrittää jatkuvasti selvitä yksin, altistuu väistämättä uupumiselle. Kun oppii pyytämään ja vastaanottamaan apua, moni asia elämässä helpottuu.

Kotilääkäri-lehti, 9/2023. Teksti: Hanne Vilo.

Vähän kaikesta -podcast: Vähän manipuloinnista. Vieraana Satu Pihlaja ja Nina Lyytinen.

Olin Satu Pihlajan kanssa keskustelemassa manipuloinnista Vähän kaikesta -podcastissa Ylelle yhteistyössä toteuttamamme Näin minua manipuloidaan -podcastin pohjalta.

Tässä Vähän Kaikesta-podcastin jaksossa puhumme manipuloinnista.

Vierainamme ovat vuoden psykologi 2023 sekä Psykopodiaa podcastin juontaja Nina Lyytinen, sekä psykologi, valmentaja ja tietokirjailija Satu Pihlaja. Pureudumme jaksossa erilaisiin manipuloinnin muotoihin, sekä siihen miten manipulointia vastaan voi taistella. Pihlaja ja Lyytinen ovat julkaisseet yhteistyössä Ylen kanssa kahdeksan osaisen podcastsarjan “Näin minua manipuloidaan”. Podcastsarja on kuunneltavissa Yle Areenassa.

Vähän kaikesta -podcast 15.8.2023.

Psykologi-lehti: Pitkä tie Vuoden psykologiksi

Psykologi-lehti haastatteli minua Vuoden psykologi -valinnan jälkeen.

Vuoden psykologiksi valittu Nina Lyytinen tunnetaan laajalti. Hän on työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi (PsL), aktiivinen kansainvälisissä kriisitehtävissä ja omistautunut psykologisen tiedon popularisointiin podcastin avulla. Sitä moni ei tiedä, että taustalla ei ole ihan se tavallisin kympin tytön tarina. Sen sijaan oli kiusattu nuori, jolla on oppimisvaikeuksia ja joka jäi jopa luokalleen. Mutta koulupsykologi uskoi häneen, ja siksi ollaan nyt tässä.

Psykologi-lehti 7.8.2023, Teksti: Maria Mäkelä.

MTV Huomenta Suomi: Keskittymiskykyä ja mielen hyvinvointia kesäluonnosta

Olin MTV Huomenta Suomessa Mikko Suursalmen haastateltavana luonnon hyvinvointivaikutuksista yleisesti sekä keskittymiskyvin elpymisen kannalta.

MTV Uutisten Juuso Kääriäinen kirjoitti haastattelun pohjalta myös artikkelin.

MTV Huomenta Suomi 10.7.2023. MTVUutiset.fi 10.7.2023.

Kodin Kuvalehti: Huoli ystävästä

Olin Kodin Kuvalehden haastateltavana siitä, kuinka olla ystävän tukena vaikeassa asiassa. Tässä tiiviit vinkkini:

1. Puhu suoraan. Loukata ei pidä, mutta turha kiertely ja kaartelukaan eivät toimi. Ilmaise huolesi, ja kerro mistä se kumpuaa.

2. Ole läsnä. Aina ei ole oikeita sanoja. Jos pelkäät sanovasi jotain “väärää”, voit keskittyä vain kuuntelemaan. Usein jo se riittää.

3. Muista itsesi. Tunteet tarttuvat herkästi. Myötäelä, mutta älä sukella sisälle toisen kokemukseen ja tunteesiin.

Kodin Kuvalehti 11/2023, 24.5.2023. Teksti: Malla Murtomäki.

Yle Areena: Näin minua manipuloidaan -podcast

Tunnistatko, jos joudut manipuloinnin kohteeksi? Tässä podcastissa selviää, mitä kaikkea manipulointi voi olla vaikkapa ystävyys- ja parisuhteessa, ostoksilla, työpaikalla ja somessa. Mikä saa tai tekee sinut alttiiksi tällaiselle vaikuttamiselle? Entä kuka manipuloi ja miksi? Mitä jos manipuloija oletkin sinä itse?

Jaksoissa kuullaan eri ihmisten kokemuksista koostettuja tarinoita manipuloinnista. Asiantuntijavieraat avaavat manipuloinnin muotoja ja antavat neuvoja, miten välttyä itselleen haitalliselta vaikuttamiselta. Usein manipuloitu ihminen ei enää toimikaan omaksi parhaakseen, mutta kun tiedostat manipuloinnin, voit ohjata itse omaa toimintaasi.

Toimitin ja juonsin Ylelle Suomen Podcastmedian tuottaman 8-osaisen Näin minua manipuloidaan -podcastin. Olin myös yksi alkuperäiskonseptin kehittäjistä.

Yle Areena 2.5.2023

MTV Huomenta Suomi: Arkiset tavat keskittymiskyvyn kohtalona

Olin MTV Huomenta Suomessa Ivan Puopolon haastateltavana itseaiheutetusta keskitymishäiriöstä ADT:stä aivotutkija, psykologi Mona Moisalan kanssa. Koska kyse ei ole kehityksellisestä häiriöstä voimme tehdä paljon sen eteen, että paramme omaa keskittymiskykyä. Keskittymiskyvyttömyyden ei tarvitse antaa pahentua tai jatkua. Käyttäytymisen muuttaminen vaatii konkreettisia tekoja ja aikaa. Muutos ei tapahdu hetkessä.

MTV Uutisten Outi Jaatinen kirjoitti keskustelumme pohjalta myös artikkelin.

MTV Huomenta Suomi 19.4.2023, MTV Uutiset.fi 21.4.2023, kuva: kuvakaappaus.

Kertojan ääni -podcast: #113: Mitä arvoilla tekee, työ- ja organisaatiopsykologi Nina Lyytinen?

Mitä arvot oikeastaan ovat? Miten ne ohjaavat toimintaamme ja mistä tietää, mitä arvoja itsellä onkaan? Vieraana työ- ja organisaatiopsykologi Nina Lyytinen, jonka Psykologiliitto valitsi Vuoden psykologiksi 2023 ja jonka Psykopodiaa-podcast valottaa ihmismielen eri puolia.

Aiheena myös Nina Lyytisen ja Sirpa Pääkkösen kirja Ole oma pomosi (Otava, 2022).

Olin Kertojan ääni -podcastissa Jukka Aalhon haastateltavana.

Kertojan ääni 18.4.2023, Teksti: Jukka Aalho.

Terveystalo: Terveemmän elämän ja kriisityön uranuurtaja PsL Nina Lyytinen on Vuoden psykologi 2023

Psykologiliitto on palkinnut työterveyspsykologina, mediavaikuttajana sekä kriisi- ja vapaaehtoistyössä meritoituneen PsL Nina Lyytisen Psykologipäivillä Vuoden psykologi 2023 -palkinnolla. Lyytinen on otettu Psykologiliiton tunnustuksesta sekä siitä, että valintakriteereissä näkyy koko hänen monipuolinen uransa ja osaamisensa. Lyytisen inspiroiva ura ei ole ollut suoraviivainen, ja oli vähällä, ettei hänen opiskelutaipaleensa jäänyt kesken jo aikanaan lukiossa. Tänä päivänä Suomessa ja Yhdysvalloissa koulutuksensa saanut Lyytinen on yksi Suomen tunnetuimmista psykologeista, joka tekee vaikuttavaa työtä monella saralla niin kotimaassa kuin maailman kriiseissäkin.

Terveystalo.fi 29.3.2023, Teksti: Terveystalo, kuva: kuvakaappaus

Psykologiliitto: Aktiivinen mediavaikuttaja Nina Lyytinen on Vuoden psykologi 2023

Psykologiliitto valitsi minut Vuoden psykologiksi. Olen erittäin otettu ja liikuttunut tästä huomionosoituksesta.

PsL Nina Lyytinen on valittu Vuoden psykologiksi 2023. Lyytinen on menestyksekkäästi löytänyt uusia yleisöjä psykologisen tiedon levittämiseen ammattimaisesti toimitetun podcastinsa avulla. Psykopodiaa-podcast on jo pitkään ollut Suomen suosituimpia mielenterveysalan mediasisältöjä.

Perusteluissa kiitetään Nina Lyytisen ammattitaitoa työterveyspsykologina, vankkaa kriisi- ja traumaosaamista sekä vaikuttavaa toimintaa psykologisen tiedon popularisoijana podcastin avulla.

– Tässä maailmantilanteessa tarve psykologiselle osaamiselle on erityisen suuri. Nykymaailman vaatimukset ihmisen psyykkiselle toimintakyvylle ovat kasvaneet. Psykologien keskeinen tehtävä on tarjota ihmisille ennen kaikkea tietoa, jotta he kipeästi tarvitsevat ja kaipaavat, sanoo Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.

Lyytinen on yrittäjä, joka työskentelee työterveyspsykologina, kouluttajana, kolumnistina ja podcastin tekijänä. Lyytinen on myös vahva trauma- ja kriisiosaaja ja toimii aktiivisesti Psykologien Sosiaalinen Vastuu (PSV) -järjestössä. Sen kautta hän on jo pitkään tehnyt kansainvälistä vapaaehtoistyötä mm. kouluttaen stressinsäätelytaitoja pakolaisleirien sosiaalityöntekijöille. Hän toimii kriisityössä myös valtakunnallisen SPR:n psykologien valmiusryhmän johtoryhmän jäsenenä.

Psykologiliitto 21.3.2023, Teksti: Psykologiliitto, kuva: kuvakaappaus.

Iltalehti: ”Kumppani ei välitä” – Tällainen on suomalaisten parisuhteiden yleinen kommunikaatio-ongelma

Omia tarpeita on ihan hyvä miettiä, mutta niissä vellominen voi olla tuhoisaa ihmissuhteille.

Kotiinpaluu tavallisena päivänä: avaat oven, näet sohvaan uppoutuneen kumppanisi, huudat hei takkiasi riisuessa ja kysyt, miten menee. Kumppani ynähtää eikä nosta katsettaan läppäristään. Ei ole ensimmäinen kerta kun näin käy. Sinua harmittaa, olet ehkä vähän loukkaantunut. Jotain sinua kiinnostavampaa siellä ruudulla nähtävästi on. Olisit toivonut, että kumppanisi olisi tervehtinyt tai ehkä jopa näyttänyt olevansa iloinen kotiin tulostasi ja olisi kysynyt sinultakin, miten päiväsi on mennyt. Sinulla oli tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi, mutta tarve ei tyydyttynyt. Tämä tarpeesi on perustavanlaatuinen ihmissuhteissa.

Psykologi Nina Lyytinen kuulee työssään usein parisuhteessa olevan asiakkaansa sanovan, että kumppani ei osoita välittävänsä. Toinen tuntee olevansa usein kuin ilmaa.

Vaikka kumpikin parisuhteen osapuoli on kotona, aika voi kulua lähinnä somessa, eikä siinä lähikontaktissa. Kun lähivuorovaikutus hiipuu, ihmissuhteeseen kuuluvat läheisyyteen sekä kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tarpeet eivät tyydyty.

– Ajanvietto somessa voi muuttaa käsityksiämme siitä, millaista elävässä elämässä pitäisi olla, Lyytinen sanoo.

Olin Iltalehden haastateltavana parisuhteiden kommunikaatio-ongelmista.

Iltalehti.fi 18.3.2023, Teksti: Heljä Salonen, kuva: kuvakaappaus.

Karjalainen: Viisaat valinnat työpäivän aikana heijastuvat yöuniin asti – "Jos ei tunne itseään, on vaikea johtaa itseään"

Tuntuuko, että yhä kiihtyvä työtahti ja jatkuvat muutokset vievät mukanaan kuin lastua laineilla? Fiksut valinnat eivät tarkoita vain sitä, että jaksaa tehdä työtä hyvin, vaan kyse on kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista: virtaa jää itselle tärkeille asioille ja työstä tulee vain yksi osa elämää.

Annoin haastattelun Karjalainen -lehdelle itsensä johtamisesta.

Karjalainen.fi 18.3.2023, Teksti: Heli Pottonen, Kuva: kuvakaappaus, alkuperäinen kuvituskuva Sanna Korhonen

Oppimisen psykologia -podcast: #52 Itsetuntemus ja itsensä johtaminen

Itsensä johtaminen on arvokas taito. Sen avulla osaamme tehdä viisaampia valintoja työssä ja työpäivän aikana, jotta jaksamme paremmin ja työ pysyy mielekkäänä.

Hyvä itsensä johtaminen vaatii itsetuntemusta eli ymmärrystä itsestä, omista tarpeista ja toiveista. Kuka olen, mikä on minulle tärkeää ja millainen on persoonallisuuteni? Itsetuntemuksen avulla voi myös oppia tunnistamaan, mikä kuormittaa juuri itseä ja mistä saa energiaa.

Tässä jaksossa keskustelen työ- ja organisaatiopsykologi Nina Lyytisen kanssa seuraavista teemoista:

Miksi itsetuntemus on tärkeää työelämässä?

Miten itsetuntemus liittyy itsensäjohtamiseen?

Mitkä ovat tyypillisiä itsensä johtamisen haasteita ja miten ne taklataan?

Olin vieraana Oppimisen psykologia -podcastissa keskustelemassa Ole oma pomosi -kirjamme teemoista.

Oppimisen psykologia -podcast 14.3.2023, Teksti: Hanna Siefen, kuva: Oppimisen psykologia

Yle Areena, Emma Karasjoki: Miksei kukaan kertonut? -podcast: “Mitä tehdä, kun olen kuin ilmaa kotona?” 10 kysymystä yksinäisyydestä ft. psykologi Nina Lyytinen

Vuoden ekassa jaksossa puhutaan yksinäisyydestä. Mä itse oon kokenut yksinäisyyttä, vaikka oon ollut parisuhteessa ja asunut toisen ihmisen kanssa. Ja se tunne, jos jokin on raastava. Mut mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi oikeasti tehdä? Tähän ja kuulijoiden lähettämiin kysymyksiin yksinäisyydestä saadaan vastauksia, kun mun kanssa studiossa vieraana on psykologi Nina Lyytinen.

Olin Ylen Emma Karasjoen podcast-vieraana keskustelemassa yksinäisyydestä.

13.2.2023 Yle Areena, Emma Karasjoki: Miksei kukaan kertonut? -podcast, Teskti: Emma Karasjoki, kuva: kuvakaappaus, alkuperäinen kuva: Yle.

Yle.fi: Antille, 29, työelämän alku oli iso pettymys eikä hän ole ainoa – ensimmäisillä työkokemuksilla on kauaskantoiset vaikutukset

Olin haastateltavana Ylelle juttuun pettymyksistä nuorten työurien alussa.

Jatkuvat pettymyksen tunteet kuormittavat sekä kehoa että mieltä. Tutkijan mukaan työnantajilla on iso vastuu siinä, että nuorten siirtymä opinnoista työelämään on mutkaton.

Työterveyspsykologi Nina Lyytisen mukaan on äärimmäisen tärkeää kohdata pettymyksen tunteet ja käsitellä niitä.

Jos ikäviä tunteita yrittää välttää ja työntää pois, ne voimistuvat. Negatiivisten tunteiden kierre taas kuormittaa sekä mieltä että kehoa, Lyytinen sanoo.

– Jatkuvat pettymyksen tunteet ja kuormitus kaventavat omaa katsetta ja uskoa omiin mahdollisuuksiin sekä siihen, että tarjolla voisi olla jotain parempaa. Ihminen ikään kuin sokeutuu sille, että muutos olisi mahdollinen.

Siksi pettymyksestä ja turhautumisesta kannattaa Lyytisen mukaan puhua – työnantajalle, mutta myös läheisille tai tarvittaessa ammattilaiselle, kuten psykologille tai uravalmentajalle.

Yle.fi 13.1.2023, Teksti: Kaisa Uusitalo, Kuva: kuvakaappaus.

Psykologi-lehti: Psykologiaa podcastin mitassa

Psykologi-lehti teki jutun Psykopodiaasta syksyllä 2022.

Podcastien kuuntelu on viime vuosina vakiintunut osaksi monen arkea, ja uusia podcasteja ilmaantuu jatkuvasti. Tekijöiden joukosta löytyy myös psykologeja. Mitä kaikkea podcastin tekeminen oikeastaan pitää sisällään? Entä voiko psykologin ammattitaito olla avuksi podcastin teossa?

Suomessakin eletään nyt podcastien, verkossa julkaistavien puheohjelmien, nousukautta. Sekä podcastien kuuntelijamäärät että tarjonnan kirjo ovat kasvaneet viime vuosina tasaista tahtia. Kuulijakunnan parista löytyy kiinnostusta myös psykologian kysymyksille, ja yhä useampi psykologi onkin päätynyt kokeilemaan oman podcastin tekoa.

Nina Lyytisen juontama Psykopodiaa on podcasteista kuunnelluimpia. Lyytinen tekee podcastia yhdessä aviomiehensä Mikko Heiskalan kanssa. Pariskunta kertoo idean podcastista syntyneen, kun Aalto-yliopistossa tuotantotalouden väitöskirjatutkijana toimiva Heiskala oli pohtinut podcastien tekoa opetuskäyttöön ja ilmoittautunut keväällä 2019 yliopiston podcast-kurssille.

Lyytinen innostui heti formaatista ja alkoi visioida psykologia-aiheista podcastia.

– Psykologien keskuudessa puhutaan usein siitä, kuinka tuolla on erinäisiä asiantuntijoita ja ei-asiantuntijoita äänessä psykologisista teemoista. On haluttu, että psykologit olisivat enemmän äänessä ja toisivat keskusteluun tutkittua tietoa.

Lyytinen näki podcastin hyvänä väylänä tuoda psykologien ääntä kuuluviin, kirjaimellisesti, ja esitellä psykologian laajaa kenttää. Visio ei jäänyt ajatuksen asteelle, vaan podcastin ensimmäiset jaksot julkaistiin jo samana keväänä.

Linjana on alusta lähtien ollut, että aiheista keskustellaan nimenomaan vieraiden asiantuntemus edellä. Podcastin nimestä huolimatta tämä ei tarkoita yksinomaan psykologien asiantuntemusta. Esimerkiksi masennuksen lääkehoidosta voi sopia paremmin puhumaan aiheeseen perehtynyt psykiatri ja maanpuolustustahdosta taas sotilassosiologi. 

Psykologi-lehti 26.9.2022, Teksti: Anssi Bwalya, Kuva: kuvakaappaus, alkuperäinen kuva Vesa Tyni.

Kotiliesi: Junnaako levysi samaa purnausta? Tyytyväisyys on asia, jota kannattaa treenata

Olin Kotilieden Eveliina Lauhion haastateltavana valittamisesta ja tyytymättömyydestä.

Ihmiselle on luontaista huomata helpommin epäkohdat kuin hyvät asiat, sanoo psykologi Nina Lyytinen. Pahimmillaan valittamisesta tulee itseään ruokkiva kierre. Onneksi mieltä voi harjoittaa tyytyväisemmäksi.

Saat palautteessa kolme kiitosta ja yhden negatiivisen kommentin. Muistat palautteesta lähinnä asian, josta sait kritiikkiä. Kuulostaako tutulta?

Olet ihan tavallinen – näin toimii kaikkien muidenkin mieli. Ihminen kiinnittää luonnostaan huomioita negatiivisiin asioihin positiivisten sijaan. Tyytyväisyys kaikkoaa näin helposti. Psykologiassa tapahtumaketjua kutsutaan negatiiviseksi vinoumaksi.

”Negatiivinen vinouma on seu­rausta siitä, että olemme herkemmin huomanneet luonnon uhat, kuten esimerkiksi petoeläimet. Hengissä pysyäksemme meidän on täytynyt olla valppaina ja varuillaan”, sanoo psykologi Nina Lyytinen.

Kotiliesi 12/2022, 10.6.2022, Teksti: Eveliina Lauhio.

Helsingin Sanomat, mielipide: Muuttuuko työterveyshuolto työelämän ongelmien mukana?

Kirjoitimme Helsingin Sanomiin mielipide.-kirjoituksen työterveyspsykologien roolista työterveyshuollossa.

MIELENTERVEYTEEN liittyvät ongelmat ovat suurin epävakaita työuria aiheuttava tekijä Suomessa. On esitetty, että työterveyshuolto ei ole reagoinut ongelmaan (Heikki Laitinen, HS Mielipide 10.5.). Minna Pihlajamäki ja Satu Soini (HS Mielipide 20.5.) vastasivat näkemykseen nostamalla esille muun muassa uudenlaiset datalähtöiset toimintatavat sekä mieliala-asioihin koulutettujen työterveyshoitajien hyödyntämisen mielenterveyskysymyksiin liittyvän vastaanottokuorman purkamisessa.

Jos kuormittunut työntekijä tulee työterveyshuollon vastaanotolle, siirrytään ongelman ennaltaehkäisystä sen hoitamiseen. Tarvitaankin laajempaa rakenteellista keskustelua siitä, vastaako työterveyshuolto nykymuodossaan niihin kysymyksiin, joita työelämän kuormitus nostaa.

Työpaikoilla tehtävä työ on henkisen kuormituksen ennaltaehkäisyn ydintä. Tätä työtä tuetaan työterveyshuollosta. Työterveyspsykologit arvioivat työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja voimavaroja. Arvion pohjalta annetaan työhön liittyviä toimenpidesuosituksia tukemaan henkistä työkykyä. Esihenkilöt voivat hyödyntää tätä tietoa johtamisessa ja saada tukea työkykyjohtamiseen työterveyspsykologeilta.

Helsingin Sanomat, mielipide 1.6.2022, Teksti: Jari Lipsanen, pj, Suomen psykologiliitto, Nina Lyytinen työterveyspsykologi, Susanna Ahvenniemi, työterveyspsykologi, johdon ja esihenkilöiden työnohjaaja. Kuva: kuvakaappaus

Kotiliesi: Pätkä

Olin yhtenä haastateltavista Kotilieden artikkeliin pätkätöistä ja pätkätyöläisten työhyvinvoinnista.

Yksin huoliensa kanssa jäävä pätkätyöläinen on vaarassa palaa loppuun. Terveystalon työterveyspsykologi Nina Lyytinen nostaa esiin pitkittyneen kuormituksen vaikutukset terveyteen.

Kun huoli pärjäämisestä kasvaa liian suureksi ja krooniseksi, ihminen menettää hallinnan tunteen. Lopputuloksena on rauhattomuutta, alakuloa ja arvottomuuden tunteita.

Kuormitusta lisää ihmismielen monimutkaisuus. Vaikka työnantaja kuinka rekrytoidessaan painottaisi, ettei työsuhde jatku, monen työntekijän toivo herää silti.

“Lähtökohtaisesti ihmiset haluavat tehdä parhaansa, ja kun se ei riitä, isku voi olla kova”, Lyytinen sanoo.

Kotiliesi 9/2022, 20.4.2022, Teksti: Anna Povenius.

TunneIhminen-podcast: 1. Ilo ja 2. Pelko

Olin haastateltavana TunneIhminen podcastissa keskustelemassa ilon ja pelon tunteista.

Ihminen on tunteiden kautta kosketuksissa maailmaan. Miksi koemme iloa, pelkoa, surua tai hämmästystä? Tunteista keskustelemassa suositun Psykopodiaa -podcastin juontaja, psykologi Nina Lyytinen ja tubettaja, TT ja psykologi Ville Mäkipelto.

TunneIhminen -podcast, Kirkko Espoossa, 8.4.2022, Haastattelija: Teemu Aalto.

Nyt kun kysyit -podcast 4.: Työpsykologi Nina Lyytinen: Miten käydä kehityskeskusteluita itsensä kanssa?

Olin vieraana Nyt kun kysyit -podcastissa. Keskustelimme Jukka Aalhon kanssa mm. näistä teemoista:

Miltä perjantaina työviikon jälkeen pitäisi tuntua? Miten omaa työssäjaksamista ja kehittymistä voi ohjata itsensä kanssa käytävien kehityskeskusteluiden avulla?

Nyt kun kysyit -podcast 6.4.2022, Aalho Media. Podcastin-pitäjä Jukka Aalho.

AlfaTV: Uutis+ Ukrainan sota

Olin keskustelemassa henkisestä kriisinkestävyydestä AlfaTV:n Uutis+ suorassa erikoislähetyksessä sodasta Ukrainassa.

AlfaTV Uutis Ukrainan sota 14.3.2022. Toimittaja: Katleena Kortesuo.

Yle Mix - uutisia lapsille: Ahdistaa?! - Näin rauhoitat mielesi

Olin Yle Mix:n Jasmin Belouedin haastateltavana ahdistuksesta ja keinoista rauhoittaa mieltä.

Jos ahdistus täyttää mielen, vaikka koulun tai raskaiden uutisten takia, tällä videolla saat neuvoja olosi parantamiseen. Jasmin tapaa psykologi Nina Lyytisen, joka opastaa hengitysharjoitukseen ja mieltä rauhoittavaan piirtämiseen. Lisäksi Yle Mixin katsojat kertovat omia keinojaan työntää ahdistusta pois.

Yle Mix 11.3.2022. Toimittaja: Jasmin Beloued.

Helsingin Sanomat: Tunne itsesi

Helsingin Sanomien toimittaja Laura Kukkonen haastatteli minua tuoreen Sirpa Pääkkösen kanssa kirjoittami kirjan teemoista:

KUN stressaa ja projektit on saatava valmiiksi, ihminen ei aina pysähdy pohdiskelemaan, mistä tekijöistä stressi todella kumpuaa.

Psykologi Nina Lyytisen mukaan niin kuitenkin kannattaisi tehdä. Lyytisen ja toimittaja Sirpa Pääkkösen teos Ole oma pomosi. Virtaa työhön ja vapaalle (Otava 2022) keskittyy itsensä johtamiseen itsetuntemuksen kehittämisen kautta.

”Tärkeintä on tutustua itseen: mikä innostaa, mikä kuormittaa, mikä antaa voimaa ja mikä vie voimavaroja? Sitä kautta voi lähteä kokeilemaan, mikä toimii ja ottaa aikaa reflektoida kokemuksia ja työtilanteita. On aika vaikeaa johtaa itseään, jos ei tunne omia innostuksen ja kuormituksen lähteitään”, Lyytinen sanoo.

Helsingin Sanomat 9.3.2022, Teksti: Laura Kukkonen/HS, kuva: kuvakaappaus, alkuperäinen kuvituskuva Kimmo Taskinen/HS

Kauppalehti: Yksi virhe toistuu suomalaisten työskentelyssä – Heikentää työtehoa ja jaksamista

Kauppalehden toimittaja Ville Mäkilä haastatteli minua Ole oma pomosi -kirjan teemoista 9.3.2022:

Nykyajan työelämässä on yhä tärkeämpää se, että työntekijä kykenee johtamaan itseään.

Asian on havainnut myös työelämään perehtynyt psykologi Nina Lyytinen. Hän käsittelee itsensä johtamista ja sen merkitystä tuoreessa toimittaja Sirpa Pääkkösen kanssa kirjoittamassaan kirjassa Ole oma pomosi (Otava, 2022).

Kirjassa käsitellään, mitä itsensä johtaminen on, miksi se on tärkeää ja miten siinä voi kehittyä.

”Olen huomannut, että monesti kiihtyvässä työtahdissa ja nopeutuvassa maailmassa halutaan, että työntekijät kehittäisivät itse taitojaan. Samalla unohdetaan se, että tähän liittyy vahvasti organisaatiotoimintaa ja organisaatioiden rakenteita. Itsensä johtaminen ei ole pelkästään yksilön vaan koko organisaation asia.”

Kauppalehti 9.3.2022, Teksti: Ville Mäkilä/Kauppalehti, kuva: kuvakaappaus, alkuperäinen kuva Joel Maisalmi/Kauppalehti

Yle TV1, Ylen aamu: Miksi verkkokeskustelut ovat niin aggressiivisia?

Olin Ylen aamun suorassa lähetyksessä haastateltavana nettikeskustelujen aggressiivisuudesta.

Toimittaja Julia Thurén suoritti ihmiskokeen: hän halusi tietää, mitä itsensä altistaminen ikäville verkkokeskeusteluille tekee hänen hyvinvoinnilleen. Thurén osallistui kolmen päivän ajan ikäviin verkkokeskusteluihin. Kuinka rankkaa se oli? Vieraina Julia Thurén ja työterveyspsykologi Nina Lyytinen.

Yle TV1, Ylen aamu 8.2.2022. TV-haastattelija: Sanna Savikko, Teksti: Yle, Kuva: kuvakaappaus.

Kauppalehti, Talouselämä: Työkaveri vain valittaa, vaikka kaipaisi selvästi ammattiapua – toimi näin

Kuunnella kannattaa, mutta parasta välittämistä on tunnistaa myös omat rajat, kirjoittaa Nina Lyytinen.

Mikä olisi paras keino auttaa työkaveria, joka selvästi kaipaisi esimerkiksi työpsykologin apua, mutta avun hakemisen sijaan avautuu ongelmistaan vain työyhteisölle?

Vastaus:

”Työyhteisö on työntekijälle tärkeä voimavaratekijä. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä jaamme onnistumisen kokemuksia, annamme palautetta ja uskallamme puhua myös huolista ja ongelmista. Eteen voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa työtovereiden tehtävä ei ole kannatella toisiaan. Tämä näkyy esimerkiksi silloin, jos joku avautuu toistuvasti ongelmistaan. Ongelma voi pitkittyä ja juuttua kiertämään kehää. Esille voi nousta asioita, jotka herättävät huolta työkaverin terveydestä ja hyvinvoinnista. Kuuntelemisen lisäksi työkaverin auttamista ja välittämistä on se, että hänet ohjataan ammattilaisen puheille.”

Aloitin Kauppalehden kolumnistina 26.11.2021. Vastaan lukijoiden työelämäaiheisiin kysymyksiin. Kolumneja julkaistaan myös Talouselämän ja Faktan sivuilla.

MTV Uutisaamu, MTVuutiset.fi: Kuinka jaksetaan taas elämää rajoitusten kanssa?

Olin MTV Uutisten suorassa lähetyksessä haastateltavana kiristyneiden rajoitusten aiheuttamista tunteista ja reaktioista.

Psykologi Nina Lyytisen mukaan korona-aika on aiheuttanut suomalaisissa voimakkaita tunteita ja vastakkainasettelua, esimerkiksi rokotettujen ja rokottamattomien välillä. Hän ei kuitenkaan usko, että pakkorokottaminen auttaa asiaa, päinvastoin.

Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä järjestyksessään viides korona-aalto.

Heikentynyt koronatilanne on pakottanut tarttumaan eri puolilla Suomea tiukempiin koronatoimiin epidemiatilanteen hillitsemiseksi, vaikka juuri lokakuun alussa rajoituksista luovuttiin laajalti.

Ja tämä soutaa-huopaa-liike on Uutisaamussa vierailleen psykologi Nina Lyytisen mukaan ehkä jopa kaikkein kuormittavinta koronapandemiassa.

– Voisi sanoa, että olemme olleet toivon ja pettymysten aallokossa, Lyytinen kuvailee.

MTV Uutisaamu ja MTV Uutiset.fi 25.11.2021. TV-haastattelija: Ivan Puopolo, Teksti: Jonna Kumpula, Kuva: kuvakaappaus

TELMA-lehti: Psykologinen turvallisuus: kaikilla on lupa olla oma itsensä

Haluatko jakaa tiimissäsi ajatuksiasi ja kertoa hullujakin ideoita? Tuntuuko, että olet tärkeä osa työyhteisöäsi ja osallisuutesi on olennaista? Onneksi olkoon, työskentelet todennäköisesti psykologisesti turvallisessa työpaikassa.

Kun myös hankalia kokemuksia jaetaan ja yhdessä mietitään niiden syitä, voidaan keksiä tapoja tehdä asiat toisella – ehkä paremmalla – tavalla. Jotta psykologinen turvallisuus työyhteisössä lujittuisi, olisi tärkeä puhua myös siitä, että epävarmuuskin kuuluu välillä asiaan.   

– Totta kai puhutaan myös onnistumisista, mutta tärkeää on nimenomaan, että yhtä lailla puhutaan epäonnistumisista ja annetaan sekä kehittävää että myönteistä palautetta. Se tarkoittaa, että kysytään, keskustellaan ja aktiivisesti kuunnellaan sekä varataan vuorovaikutukselle aikaa, neuvoo työpsykologi Nina Lyytinen.  

Olin yhtenä haastateltavista TELMA-lehden artikkeliin psykologisesta turvallisuudesta.

TELMA-lehti 24.11.2021, Teksti: Susanna Cygnel, Kuvituskuva: Terhi Ekebom

Yle TV1, Yle Uutiset: Sadantuhannen työntekijän mittaukset kertovat palautumisvajeesta – monien työpäivissä ei ole yhtäkään stressistä palauttavaa hetkeä

Työpäivien aikana tauot, aivan lyhyetkin, ovat Terveystalon työterveyspsykologi Nina Lyytisen mukaan tärkeitä palautumisen hetkiä.

– Usein vapaa-aika ei yksin riitä kokonaiskuormituksesta palautumiseen. Silloin kun työpäivän aikana on lyhyitä mikrotaukoja ja välillä vähän pidempiä taukoja, emme mene töistä kotiin akku loppuun kulutettuna, vaan meillä on energiaa ja virtaa, Nina Lyytinen sanoo.

Kun palautumista tapahtuu jo työpäivän aikana, se edesauttaa myös parempaa unenaikaista palautumista.

Olin Yle TV1 pääuutisten haastateltavana osana laajaa stressiä ja palautumisvajetta käsittelevää juttua. Juttu oli pääuutislähetyksessä, radiossa sekä laajana netissä.

Yle Uutiset 20:30, Yle radiouutiset, Yle.fi 7.11.2021, Teksti: Elisa Kallunki, alkuperäinen kuva: Janne Lindroos / Yle

Voice.fi: Lähiaikaan paluuta odotettiin, mutta nyt se voikin uuvuttaa - psykologi kertoo, miten väsymyksen voittaisi

Lähityöhön ja sosiaalisiin rientoihin palaamista on odoteltu hartaasti puolitoista vuotta ja nyt kun ne vihdoin ovat koittaneet, kokeekin moni siitä ahdistusta ja uupumusta. Työ -ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Nina Lyytinen kertoo Voice.fi:n haastattelussa, mistä ahdistus johtuu ja kuinka lähiaikaan paluusta voisi tehdä itselleen mahdollisimman pehmeän. Lyytinen sanoo, että ahdistus on ymmärrettävää, sillä edessä on jälleen uusi muutos.

- Kun katsotaan, kuinka kauan ollaan oltu tässä pandemiatilanteessa, niin sehän on hyvin pitkä aika. Monilla rutiinit ovat jo muuttuneet ja on alkanut jo muodostua uudenlaisia rutiineja siellä etätyössä. Tämä on uusi muutos, Lyytinen selittää sitä, miksi moni nyt ahdistuu.

Voice.fi 30.10.2021, Teksti: Minttu Tikkanen, kuva: kuvakaappaus, alkuperäinen kuvituskuva: Fotolia.

Yle, Tiina Lundbergin huoltamo: Korona-aika on muuttanut ajatuksia työstä, terveydestä ja turvallisuudesta

Olin Ylen Tiina Lundbergin haastateltavana. Keskustelimme mm. siitä, voiko korona-ajasta puhua kollektiivisena traumana ja rajoitusten purun aiheuttamista mahdollisista huolista ja peloista, sekä muista erilaisista tavoista reagoida.

Yle Puhe, Tiina Lundbergin huoltamo 28.9.2021.

Yle.fi: Edessä häämöttää aika ilman koronarajoituksia ja sekin vaatii sopeutumista – On harhakäsitys, ettei paluu normaaliin saisi herättää tunteita, sanoo psykologi

Psykologi Nina Lyytisen mukaan koronarajoituksista on tullut tuttuja ja turvallisia, ja niistä luopuminen voi vaatia sopeutumista. Jos esimerkiksi palaaminen lähityöhön mietityttää, kannattaa vapaa-aikana keskittyä sellaiseen tekemiseen, jossa tuntee olevansa turvassa.

On yleinen harhakäsitys, että paluu normaaliin ei saisi herättää tunteita, sanoo psykologi Nina Lyytinen.

– Vaikka kyse on paluusta normaaliin niin se tuntuu uudelta, koska pandemia-aika on ollut niin pitkä. Se voi aiheuttaa huolta ja erilaisia tunteita. Se on normaali reaktio, sanoo Lyytinen. Hän työskentelee SPR:n valmiusryhmän psykologina ja Terveystalon työterveyspsykologina.

Lyytinen kuvailee tilanteen kehittyneen pandemian aikana yllättävästä epävarmuuden sietämiseen. Huolesta on tullut osalle krooninen ja pitkittynyt tila, hän sanoo.

Yle.fi 19.9.2021, Teksti: Hanna Hanhinen, kuva: kuvakaappaus.

Helsingin Sanomat: Osa ihmisistä suostuu jatkuvasti tekemään muidenkin töitä – Tämä siitä voi seurata

SANOITKO töissä joo työtehtävälle, vaikka sinulla ei ole aikaa sen tekemiseen ja olisit halunnut sanoa ei? Tilanne on tuttu monella työpaikalla.

”En uskalla kieltäytyä mistään tehtävistä, kun pelkään työn menettämistä ja sitä, mitä muut ajattelevat. Tämä on johtanut siihen, että muut pyytävät minulta palveluksia. Tämä alkaa näkyä ylitöinä ja jaksamisessani muutenkin”, kertoo HS:n lukija tilanteestaan.

Työterveyspsykologi Nina Lyytinen kertoo, että ilmiö on yleinen, mutta kieltäytymistaitoja voi ja kannattaa opetella.

Helsingin Sanomat 6.9.2021, Aamulehti 6.9.2021, Satakunnan Kansa 6.9.2021, Rannikkoseutu.fi 6.9.2021. Teksti: Satu Pajuriutta, kuva: kuvakaappaus, alkuperäinen kuvituskuva Kimmo Taskinen/HS

GRL GANG -podcast: Puhu itsellesi yhtä lempeästi kuin puhuisit omalle ystävälle

Olin kesällä Rosanna Kuljun vieraana GRL GANG -podcastissa. Keskustelimme riittämättömyyden tunteista ja niiden käsittelystä. Oli tosi mukava vierailu ja keskustelu - kannattaa kuunnella!

GRL GANG -podcast, 5.7.2021, Juontaja: Rosanna Kulju.

Kotiliesi: Pyörivätkö työhuolet mielessä iltaisinkin? Anna tilaa naurulle ja 5 muuta neuvoa, jotka auttavat irrottautumaan etätöistä

Vaihda maisemaa ja tee valetyömatka! Etätyöaikana työn ja vapaa-ajan välille voi olla hankala vetää rajaa. Asiantuntijoiden neuvoilla saat palautumisen parhaiten käyntiin työpäivän jälkeen.

Kaikkea palautumista ei kannata keskittää työpäivän jälkeiseen vapaa-aikaan, muistuttaa Lyytinen. Jos taukoja tai palautumishetkiä ei sisälly jo työpäivään, vapaalla ei usein jaksa tehdä muita mielekkäitä asioita, jotka edistävät palautumista.

Lyytisen mukaan työpäivän aikana tapahtuva palautuminen alkaa jo sen miettimisestä, mitä syöt aamiaiseksi ja mitä lounastauolla tapahtuu. Lyhyt päiväkävely tai lounaskahvi terassilla voivat auttaa.

”Jos päivät ovat monotonisia ja kaiken energian käyttää töissä, vapaalla ei enää jaksa. On tärkeää, että energiaa jää merkityksellisille asioille.”

Kotiliesi.fi 1.6.2021, Teksti: Alina Koskela, Kuva: kuvakaappaus (alkuperäinen kuva iStockphoto)

Väkevä elämä - Viisaampi mieli, vahvempi keho -podcast: Nina Lyytinen - Mielen hyvinvointi, psykologia ja voimavarat

Pääsin vieraaksi yhteen suosikki-podcasteistani eli Joni Jaakkolan isännöimään Väkevä elämä - Viisaampi mieli, vahvempi keho -podcastiin!

Keskustelimme Jonin kanssa mm. seuraavista teemoista:
Mihin tähtäävät tapaamiset, jotka keskittyvät mielen hyvinvointiin esimerkiksi psykologin, psykiatrin tai psykoterapeutin kanssa? Mihin tähdätään esimerkiksi yksilön tai työyhteisön kanssa? Kun puhutaan voimavaroista, niin mistä silloin puhutaan ja miten niitä lisätään ja ylläpidetään? Mitä hyvinvointialan ammattilaisen olisi hyvä tietää mielen hyvinvoinnin parantamisesta? Miten syntyvät hyvät itsesäätelytaidot?

Väkevä elämä - Viisaampi mieli, vahvempi keho -podcast, 25.5.2021, Juontaja: Joni Jaakkola

Taskulähetys-podcast: Psykologiaa Psykopodiaa

Olin vieraana Taskulähetys-podcastissa keskustelemassa psykologian näkymisestä arjessa tukena ja turvana kuin myös käyttäytymisen selvittäjänä ja vähän myös Psykopodiaan tekemisestä ja taustoista.

Taskulähetys-podcast, 19.5.2021, Juontaja: Teme Salminen

Hyvä paha johtaminen -podcast: #7 Aivotyön johtaminen

Vierailin Hyvä paha johtaminen -podcastin jaksossa 7 keskustelemassa siitä, miten voit päästää irti ‘multipaskingista’ arjen työnteossa eli monen asian tekemisestä yhtäaikaa.

Jakson päävieras PsT Virpi Kalakoski oli vieraanani Psykopodiaa-jaksossa 18. Sujuvampaa aivotyötä keskustelemassa aivotyön ergonomiasta.

Hyvä paha johtaminen-podcast, 18.5.2021, Juontajat: Jaakko Sahimaa ja Janne Annunen.

Vahvaradio podcast: #33 Turvaa ja toivoa epävarmuuteen

Olin vieraana Hanna-Kaisa Ranisen vieraana Vahvaradio-podcastissa. Keskustelimme mm. podcastin teosta ja millaisia teemoja koronavuosi on työterveyspsykologin asiakastyössäni nostanut esiin. Pohdimme myös sitä, miten voimme ylläpitää toivoa jatkuvassa epävarmuudessa ja miten jaksaa sitä paremmin. Oli todella mukava keskustelu! Tunti kului siivillä!

Vahvaradio podcast 19.4.2021, Juontaja: Hanna-Kaisa Raninen

Ilta-Sanomat: Ystävän jäätävä reaktio löi ällikällä – koronarajoitukset kuumentavat tunteita, kun matkoille tekisi jo mieli

Kun yksi haluaa paeta korona-ahdistusta kesälomamatkalle ja toisen mielestä kontaktit pitäisi minimoida, tunteet helposti kuumenevat.

YKSI PERHEESTÄ haluaa kesälomalla Espanjaan. Toinen haluaa kiertomatkalle ympäri Suomen. Kolmannen mielestä ei ole sopivaa lähteä yhtään minnekään humputtelemaan ennen kuin rokotukset on saatu ja kaikkien terveys turvattu.

Kuulostaako tutulta?

Monessa perheessä katse on nyt tulevassa kesässä ja lomasuunnitelmissa. Erilaiset näkemykset koronaohjeiden noudattamisesta saattavat kuitenkin aiheuttaa ristivetoa.

SPR:n valmiusryhmän psykologina ja Terveystalon työterveyspsykologina työskentelevä Nina Lyytinen tunnistaa ilmiön. Hänen mukaansa erilaisten tartuntatautien mukanaan tuomaa ahdistusta ja epävarmuutta yhdistää se, että kyseessä on niin sanottu näkymätön uhka.

Silti tulevaisuuden, kuten kesälomien, suunnittelu on ihmisen selviytymisen kannalta tärkeää.

– Kun elämme epävarmuuden keskellä, ihmisellä on päällä jatkuvasti eräänlainen uhkatutka. Se voi olla monelle hyvin kuormittavaa. Kun uhka ei näy, siitä tulee eri tavalla pelottava ja ahdistava, Lyytinen selittää.

Ilta-Sanomat 17.4.2021 (printti), 18.4. (web), Teksti: Iida Hallikainen

Yle Puhe, Tiina Lundbergin huoltamo: Pettymystä ei pidä vähätellä - pysähdy sen ääreen ja mieti mikä tuottaa vastapainoksi turvaa

Pettymys on menetyksistä ja takaiskuista nouseva hankala ja haastava tunne.

“Pettymys luo turhautumista ja toivotonta olotilaa. Pettymyksen suuruutta tai määrää ei voida ulkopuolelta määritellä vaan jokaiselle ne näyttäytyvät omanlaisina ja -kokoisina”, toteaa huoltamolla psykologi Nina Lyytinen, “tärkeää on kuitenkin pysähtyä miettimään, mitkä keinot auttavat selviytymään”.

Yle Puhe, Tiina Lundbergin huoltamo 16.3.2021, Teksti: Tiina Lundberg

Suomen Punainen Risti: 5 vinkkiä: näin vähennät yksinäisyyttä

Jokainen kokee joskus yksinäisyyttä. Punaisen Ristin valmiusryhmän psykologi Nina Lyytinen kertoo, miten yksinäisyyttä voi vähentää.

1. Katso silmiin ja tervehdi

2. Kysy, mitä kuuluu?

3. Kohtaa ikävät tunteet

4. Ohjaa ajatuksesi hyviin asioihin

5. Hae apua tai lähde mukaan vapaaehtoistoimintaan

Suomen Punainen Risti, punainenristi.fi 18.2.2021, Teksti: SPR

Suomen Punainen Risti: Älä usko näihin kolmeen myyttiin yksinäisyydestä

Punaisen Ristin valmiusryhmän psykologi Nina Lyytinen on huomannut, että yksinäisyyteen voi liittyä voimakastakin häpeää.

– Monet kertovat, että on vaikeampaa sanoa olevansa yksinäinen kuin että on kuormittunut työstä tai jopa masentunut, Lyytinen kertoo.

Yksinäisyydestä puhuminen on tabu.

Häpeään vaikuttaa moni asia, kuten jokaisen oma kasvuympäristö ja suomalainen yksinpärjäämisen kulttuuri. Myös kiillotettu somemaailma voi aiheuttaa paineita ja häpeää siitä, jos oma elämä ei ole täynnä hauskoja asioita.

– Meidän tulisi puhua yksinäisyydestä ja sen vaikutuksista paljon enemmän, jotta ihmiset ymmärtäisivät, etteivät he ole asian kanssa yksin.

Suomen Punainen Risti, punainenristi.fi 9.2.2021, Teksti: SPR

Kulttuuritoimitus.fi: Ihmisen mieli kiinnostaa podcasteissa – suosittua Psykopodiaa-podcastia on kohta kuunneltu jo puoli miljoonaa kertaa

Psykopodiaa-podcastia tuottavat työ- ja organisaatiopsykologi Nina Lyytinen sekä diplomi-insinööri ja tutkija Mikko Heiskala. Psykopodiaa-podcast täyttää huhtikuun alussa kaksi vuotta. Jaksoja podcastissa on ilmestynyt jo kuutisenkymmentä. Kuuntelukertoja se on kerännyt lähes puoli miljoonaa.

Lyytinen ja Heiskala ovat aviopari. Idean podcastista kotiin toi Heiskala.

– Mikko osallistui Aalto-yliopistossa podcast-kurssille ja puhui siitä kotona. Innostuin heti. Olen kiinnostunut ihmisistä ja ihmismielestä. Viime vuosina liikkeellä on ollut paljon väärääkin tietoa psykologiasta. Vaikeisiin ongelmiin on tarjottu helppoja ratkaisuja. Oikea tieto ja tiede on saattanut jäädä hienojen brändäysten ja markkinoinnin taustalle, Nina Lyytinen sanoo.

Lyytisen mukaan psykologipiireissä on keskusteltu paljon psykologisen tiedon välittämisestä ja sen tarpeesta. Lyytinen päätti toimia.

–Suomessa on hurjan paljon loistavia psykologeja. Halusin tuoda esille heidän asiantuntemustaan. On myös tärkeää rikkoa psykologiaan ja psykologeihin liittyviä myyttejä. Psykologien työnkuva on laaja. Se ei rajoitu vain vastaanottoihin, joissa psykologi kuuntelee ja tukee asiakasta.

Nina Lyytiselle puhuminen ja keskustelu podcasteissa on luonteva tapa vaikuttaa.

Kulttuuritoimitus.fi 5.2.2021, Teksti: Sirpa Pääkkönen

Helsingin Sanomat: Omana pomonaan

Miljoona suomalaista jäi etätöihin viime keväänä. Työterveyspsykologi Nina Lyytinen kertoo, miten omaa työskentelyään kannattaa johtaa, juttu hommat sujuvat ja työvire pysyy yllä, vaikka ei olisi fyysisesti työpaikalla.

KUN työpäivä on ohi, työterveyspsykologi Nina Lyytinen solmii lenkkitossut jalkaansa ja lähtee juoksemaan Espoon Nuuksion metsiin. Raitis ilma virtaa keuhkoihin, metsän tuoksut leijailevat sieraimiin ja jalka nousee kevyesti.

Juoksulenkki on siirtymävaihe, jolloin Lyytinen irrottautuu työpäivästä ja antaa tilaa muille ajatuksille, vaikka joskus mieleen pulpaahtakin ajatuksia siitä, miten jonkin ongelman voisi ratkaista.

Lyytinen työskentelee työterveyspsykologina, kouluttajana ja yrittäjänä. Osan ajasta hän tekee töitä etänä kotona ja osan työhuoneellaan terveyspalveluita tarjoavassa yrityksessä Espoossa.

Monen muun tavoin Lyytinen on joutunut korona-aikana omaksumaan uusia työskentelytapoja. Hän johtaa itse itseään, on samaan aikaan itsensä pomo ja työntekijä. Tästä hän myös kouluttaa ihmisiä.

Helsingin Sanomat 2.1.2021, Satakunnan Kansa 8.1.2021 (printti, online 9.1.), Teksti: Sirpa Pääkkönen

Suomen Punainen Risti: Koronavirus – Miten selviydyn henkisesti

Henkisen tuen ohjeita

Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän asiantuntijat Ferdinand Garoff ja Nina Lyytinen kertovat videoilla, millaisia reaktioita koronaepidemia voi herättää ja miten vaikeita tunteita voi käsitellä.

Suomen Punaisen Risti teki sarjan lyhyitä ohjevideoita siihen, miten koronakriisistä selviää henkisesti. Mukana SPR:n psykologien valmiusryhmästä oli lisäkseni mukana Ferdinand Garoff.

Suomen Punainen Risti, punainenristi.fi 20.12.2020, Videot: Jouni Soikkeli / SPR

Ilta-Sanomat: Yllättävät arkiset keinot voivat auttaa – näin voit rakentaa itsellesi hyvää mieltä, vaikka korona-aika ahdistaisi

Kuinka poikkeusoloissa voi saavuttaa hyvän mielen joulun? Miten hyvän mielen voi säilyttää uudenvuoden yli? Mitä voi tehdä, jos mieli vetää synkäksi? Psykologit neuvovat.

Psykologi, psykoterapeutti ja traumaterapiakeskuksen toimitusjohtaja Soili Poijula ja SPR:n valmiusryhmän psykologina ja Terveystalon työterveyspsykologina työskentelevä Nina Lyytinen tietävät, että aina ei ole helppoa säilyttää positiivista mieltä. On kuitenkin olemassa keinoja kohdata, tutkia, hyväksyä ja säädellä tunteita. Tässä asiantuntijoiden neuvot.

1. Pysähdy havainnoimaan tunteitasi

On tärkeä pysähtyä myös epämiellyttävien tunteiden äärelle. Niiden hyväksyminen voi antaa tilaa miellyttäville tunteille.

– Itseään ei tarvitse puhua pois raskaasta ja kuluttavasta vuodesta. Ole hetki ajatustesi ja tunteidesi äärellä ja kuuntele niitä. Mitä ajatuksia ja tunteita sinussa herää? Anna itsellesi lupa olla ikävien tunteiden kanssa ja suuntaa sitten huomiota asioihin, jotka tuottavat turvaa ja hyvää oloa. Tällaisia asioita voi olla esimerkiksi liikunta, ystävälle soittaminen tai hyvä musiikki, Lyytinen neuvoo.

Ilta-Sanomat 19.12.2020, Teksti: Iida Hallikainen

Motiivi: Saako töissä raivota ja polkea jalkaa? Viisi vinkkiä, joilla voit hillitä kiukkuasi

Tunteet kuuluvat työpaikalle, eikä niitä tarvitse pelätä. Mikä tahansa ei kuitenkaan käy vaan työssä tarvitaan kykyä annostella, herättää ja hillitä niitä. Tunnetaitoja voi ja kannattaa harjoitella aikuisenakin.

Kun Ulla näkee työvuorolistan, hän nieleskelee kiukkua. Hänen työvuorotoiveitaan ei oltu taaskaan kuunneltu. Kotihoidon työntekijöitä on sairauslomalla, ja lähihoitaja Ulla saa joustaa ja unohtaa vapaa-ajan suunnitelmansa.

Hän on alueellaan melko uusi työntekijä eikä uskalla näyttää harmistumistaan. Hän ajattelee, etteivät kielteiset tunteet kuulu työpaikalle.

– Siellä missä on ihmisiä ja vuorovaikutusta, on aina tunteita – kaikenlaisia. Eri asia on, miten niitä näytetään ja säädellään, työterveyspsykologi Nina Lyytinen sanoo.

Olin JHL:n Motiivi-lehdessä haastateltavana tunteista työpaikalla.

Motiivi-lehti 15.12.2020, Teksti: Virve Järvinen

Masennusmyytit-podcast: Jakso 1- Masennus ei kuulu työpaikalle

Masennusmyytit-podcast rikkoo hiljaisuuden masennukseen liittyvien tabujen ympärillä. Miksei masennuksesta puhuta työpaikalla? Varaudutaanko mielenterveyden hoitoon samalla tavalla kuin terveyden hoitoon erityisesti kriisin aikana? Voiko vaikeasta masennuksesta parantua?

Olin yhtenä vieraista Mielenterveyden keskusliiton Masennusmyytit -podcastin ensimmäisessä jaksossa puhumassa masennuksen kohtaamisesta työpaikalla. 11/2020

Lääkärilehti: Miten koronakriisi vaikuttaa terveydenhuollon työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin?

• Koronakriisissä työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten psyykkisen stressin ja sairastavuuden riski on huomattava.

• Ulkomaisten tutkimusten mukaan psyykkiseen sairastavuuteen ovat voimakkaimmin yhteydessä huoli ja pelko tartunnasta, ns. etulinjassa työskenteleminen, epidemian alkuvaiheessa työskenteleminen ja kokemuksen puute.

• Moraalisen vamman kokemus ja sen vaikutus psyykkiseen sairastavuuteen on huomioitava

  ongelmien ehkäisyssä.

• Etänä toteutettavat psykoterapiat ja työnohjaukset mahdollistavat nopean avun saamisen

  psyykkisiin oireisiin

Olin yhtenä kirjoittajana tieteelliseen katsausartikkeliin, joka julkaistiin vertaisarvioituna Lääkärilehdessä.

Lääkärilehti 43-44, 23.10.2020

Häkkänen-Nyholm, Helinä; Lyytinen, Nina; Heinimaa, Markus; Heiskala, Mikko; Varis, Atte (2020), Miten koronakriisi vaikuttaa terveydenhuollon työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin?, Suomen lääkärilehti, 43-44, p. 2291-2294.

Trendi: Paremmat puoliskosi

Olisiko aika katsoa työkavereita uusin silmin? Asiantuntijat kertovat, miksi kollegat ovat muutakin kuin hyvää lounasseuraa ja miten he auttavat loistamaan työelämässä.

Hulvatonta kahviseuraa tai idiootteja ympärillä. Työkavereista puhutaan usein työpaikan tunnelmanluojina tai ilmapiirin myrkyttäjinä. Vaikka puhutaan itseohjautuvista huippuosaajista, helposti unohdetaan, että jokainen tarvitsee ympärilleen tiimin. Hyvän kollegan avulla kehittyy sekä oma osaaminen että itsetuntemus.

Yrittäjä Ida Hakola ja työterveyspsykologi Nina Lyytinen kertovat, miksi käsitys työkavereista olisi aika päivittää 2020-luvulle - ja arvostaa heitä muutenkin kuin hyvänä lounasseurana.

Olin Trendin haastateltavana hyvistä työkavereista ja näiden merkityksestä.

Trendi 8/2020, 8.10.2020, Teksti: Jonna Tapanainen

Uniikki-lehti: “Ihmisellä on uskomaton kyky selviytyä”

Kolhuilta ei säästy kukaan, mutta onneksi kykyä selvitä kriiseistä voi kehittää läpi elämän. Psykologi Nina Lyytinen kertoo viisi keinoa, joilla vastoinkäymisistä noustaan entistä vahvempana.

Olin Yliopiston Apteekin asiakaslehti Uniikin kansijutussa haastateltavana resilienssistä.

Uniikki-lehti 3/2020 27.8.2020, Teksti: Anne Luhtala

YleX Etusivu: Psykologi Nina Lyytinen vieraana: “Koronakyttäämisen taustalla hyväntahtoisuus”

Miltä näyttää suomalaisten koronakestävyys? Onko meillä edelleen voimia noudattaa rajoituksia? Kauanko kestää opetella uusi normaali? Etusivun vieraaksi saapui psykologi Nina Lyytinen, jonka kanssa tehtiin välitilinpäätös suomalaisten mielenmaisemasta pandemian keskellä.

YleX radio, Etusivu, 3.8.2020 Teksti: YleX Etusivu

Yle Radio 1, Kulttuuriykkönen: Näin hankit itsellesi kunnon lomastressin! - Psykologit kertovat

Valtaosa suomalaisista lähtee tänään lomalle. Suurten terveysyritysten psykologit kertovat Kulttuuriykkösessä, kuinka hankitaan kunnon lomastressi. Vitsi vitsinä. Lähetyksessä syvennytään rentoutumiskyvyttömyyden anatomiaan. Miksi stressi ei hellitä? Miksi joiltakin lomarentous tulee luonnostaan, toisilta ei millään? Jääkö koronan jälkeinen etätyö-vimma päälle kesälläkin? Onko rentoutumiskyvyttömyys ominaista juuri neuroottisille kulttuurialan puurtajille?

Keskustelemassa johtava psykologi Tuija Turunen ja psykologi Nina Lyytinen Terveystalosta sekä työterveyspsykologi Maria Kenola Mehiläisestä. Jakke Holvas juontaa.”

Vierailin Yle Radio 1:n suorassa lähetyksessä keskustelemassa lomastressistä toimittaja Jakke Holvaksen ja kahden muun psykologin kanssa.

Yle Radio 1, Kulttuuriykkönen 3.7.2020, Teksti: Kulttuuriykkönen

Helsingin Sanomat: ”Oudon kevään jälkeen kesä tuntuu erityisen hyvältä” - Psykologin mukaan kesä edustaa monille toivoa, ja juuri nyt se korostuu

Se, että kaikki viettävät kesää kotimaassa, voi tuoda tasa-arvoa, kertoo psykologi Nina Lyytinen.

Kesä ja aurinkoinen sää tuntuvat nyt monista erityisen hyvältä koronakevään jälkeen, sanoo psykologi Nina Lyytinen.

”Kesä edustaa monille muutenkin toivoa. Silloin luonto kasvaa, kasvit ovat kukassaan.”

Vaikka joillain voi olla takana lomautuksia tai työttömyyttä, kesä on myös useimmille aikaa, jolloin saa ottaa rennommin.

”Nyt aika moni tulee viettämään kotikulmilla, kotimaassa tai rannoilla eikä matkusta ulkomaille. Se voi tasa-arvoistaa tilannetta, kun kaikki ovat tuloista riippumatta samassa tilanteessa”, Lyytinen sanoo.

Lisäksi aurinkoinen sää mahdollistaa nyt entistä paremmin toisten tapaamisen. ”Vaikka tartuntariski on yhä olemassa, meille tuo hallinnan tunnetta se, että voimme vähän enemmän valita, mitä teemme”, Lyytinen sanoo.

Ylipäätään se, että epidemiatilanne Suomessa on nyt näin hyvä, voi lähentää ihmisiä. ”Siihen on tarvittu meitä kaikkia. Vaikka käsiä pitää edelleen pestä ja turvavälejä pitää, me voimme hieman jokainen juhlia mielessämme, että tässä onnistuttiin.”

Lyytinen kuitenkin muistuttaa, että rajoitusten purkaminen voi myös pelottaa osaa. ”Sekin on ymmärrettävää.”

Helsingin Sanomat 18.6.2020, Teksti: Pauliina Grönholm

Yle.fi: Koronarajoitusten purku on monille helpotus, mutta toisille se voi aiheuttaa ahdistusta – Psykologi: Olemme kevään aikana oppineet sopeutumaan

Rajoitusten purkaminen voi lisätä toisten ihmisten kyttäämistä ja aiheuttaa kiistaa perheen sisällä.

Rutiinien opettelu vie voimia

Psykologi Nina Lyytinen neuvoo kohtaamaan ne huolet ja pelot, joita rajoitusten purkaminen voi aiheuttaa. Lyytisen mukaan itselleen on hyvä olla myös armollinen. Pelko ja ahdistus ovat luonnollisia tunteita tilanteessa, jossa meitä edelleen uhkaa ulkoinen, näkymätön uhka.

– Kannattaa pysähtyä hetkeksi ahdistuksen äärelle ja huomata myös ne asiat, jotka tuottavat turvallisuuden tunnetta, Lyytinen sanoo.

Uusien rutiinien opettelu vie aikaa ja energiaa oli kyse sitten etäopiskelusta tai siitä, että pitää yhteyttä etäyhteyden avulla. Sen takia kesällä on hyvä varata riittävästi aikaa levätä ja palautua.

Myös apua ja tukea kannattaa pyytää, sillä jo asiasta keskustelu voi auttaa lievittämään ahdistusta.

Yle.fi 5.6.2020 Teksti: Markus Mäki

Loimu: Kun koronakriisi on ohi

Koronakriisin aiheuttama suuri muutos nostaa ihmisessä esiin uusia vahvuuksia ja selviytymiskeinoja.

Muutoksessa on kyse uudesta ja epävarmasta tilanteesta, joka tuottaa turvattomuutta. Työelämässä muutokset tapahtuvat usein suunnitellusti. Niillä on alku ja loppu. Koronakriisissä näin ei ole.

Viruksen ohella yt-neuvottelut, lomautukset ja yritysten huono tilanne lisäävät epävarmuutta. Mieli ja keho ovat hälytystilassa. Vaikka kriisi innoittaa joitakin ihmisiä innovaatioihin, moni on hämmentynyt ja peloissaan.

Työterveyspsykologi ja kriisipsykologi Nina Lyytinen muistuttaa, että uuteen tilanteeseen sopeutuminen ja epävarmuuden sietäminen vaativat energiaa. Moni onkin huomannut keskittymiskykynsä herpaantuvan koronan aikana aiempaa helpommin.

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liiton Loimu-lehti 3/2020, 29.5.2020 Teksti: Tiina Komi

MinduuPro Psykoterapia-podcast: Terveydenhuollon ammattilaisten kriisituki koronapandemiassa – haastattelussa Nina Lyytinen

TOIVO.ME – hankkeessa vapaaehtoiset mielenterveyden ammattilaiset tarjoavat ilmaista keskustelutukea koronakriisin etulinjan hoitajille, lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille. Tässä haastattelussa psykologi Nina Lyytinen opastaa, miten tarjota yhden tai parin keskustelukäynnin kriisitukea koronakriisissä ja auttaa ymmärtämään, millaista tukea terveydenhuollon ammattilaiset voivat kaivata koronapandemiassa.

MinduuPro Psykoterapia-podcast / blogi, 18.5.2020 Teksti ja haastattelu: Helena Service

Yle TV1: Ylen erikoislähetys koronaviruksesta

Olin Yle TV1:n erikoislähetyksessä koronaviruksesta 15.5.2020 kommentoimassa rajoitusten purkamisen aiheuttamia, mahdollisesti ristiriitaisiakin, tunteita. Keskustelimme toimittaja Markus Liimataisen kanssa myös keinoista, joilla tunteitaan voi säädellä.

Yle TV1 15.5.2020 Ylen erikoislähetys koronaviruksesta, toimittajana Markus Liimatainen.

Savon Sanomat: Koronavirus menee myös tunteisiin – Psykologi varoittaa sairastuneiden leimaamisesta ja väärän tiedon levittämisestä

Pelko ja viha näkyvät nettikeskusteluissa ja tekstiviestipalstoilla. Myötätunto ja lähimmäisestä välittäminen ovat nyt enemmän kuin tarpeen.

Koronaviruspandemia vaikuttaa ihmisiin myös tunnetasolla. Sosiaalisessa mediassa ja tekstiviestipalstoilla näkyy hyvinkin jyrkkää kielenkäyttöä. Moni sairastunut on kokenut tulleensa leimatuksi. Kärjekkäitä reaktioita on syntynyt myös esimerkiksi pääkaupunkiseudun kesämökkiläisten liikkumisesta maakunnissa.

Stigma aiheuttaa häpeää

Psykologi Nina Lyytinen työskentelee SPR:n valmiusryhmän psykologina. Lyytinen puhuu stigmatisoinnista, ei-toivotusta sosiaalisesta leimautumisesta.

– Stigmatisoiduksi joutuminen voi aiheuttaa häpeää. Se voi myös nostaa pelon ja huonommuuden tunteita, sanoo Lyytinen.

Lyytinen muistuttaa myös sanavalinnoista.

– Sairastuneet eivät ole uhreja tai koronatapauksia. He ovat ihmisiä, jotka ovat sairastuneet. On tärkeää, ettemme lisää stigmaa vaan vähennämme sitä kiinnittämällä huomiota siihen miten puhumme sairastuneista ja miten kohtelemme heitä.

Länsi-Savo 3.5.2020 (netti), Savon Sanomat 4.5. (printti), Etelä-Suomen Sanomat 4.5., Teksti: Anssi Mehtälä

Yle.fi: Koronaelämä viikosta toiseen vie voimia ja vaatii epävarmuuden sietämistä – Psykologi: "Liiasta ankaruudesta itseä kohtaan ei ole hyötyä"

Pelkällä sisulla ei tarvitse selvitä, vaan apua saa ja kannattaa pyytää, sanoo psykologi Nina Lyytinen.

Koronan aiheuttamissa poikkeusoloissa on eletty Suomessa kuusi viikkoa, ja sinä aikana arjen mullistumiseen ja muuttuviin ohjeistuksiin on ehditty hiukan sopeutua. Nyt pitäisi sinnikkäästi jaksaa, epämääräisen pituisen ajan.

– Kyllähän tämä vaatii jokaiselta epävarmuuden sietämistä ja kestämistä, psykologi Nina Lyytinen sanoo.

Koronakriisi on Lyytisen mukaan poikkeuksellinen, koska emme tiedä, milloin ja miten koronasta lopulta selvitään. Monissa aiemmissa suuria ihmisjoukkoja järisyttäneissä kriiseissä on ollut kyse yksittäisistä tapahtumista, minkä jälkeen niihin on lähdetty sopeutumaan. Koronakriisi sen sijaan jatkuu.

Yle.fi 25.4.2020, Teksti: Elisa Kallunki

Lääkärilehti: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkisestä hyvinvoinnista on huolehdittava epidemiatilanteessa

Koronavirustaudin taudinkuva, hoidon kuormittavuus, kansalaisten haasteet sopeutua poikkeustilaan ja julkinen keskustelu aiheuttavat haasteita vakavasti sairastuneita hoitavien psyykkiselle hyvin­voinnille. Muutoinkin vaativaa työtä tekevä terveydenhuollon ammattilainen voi uupua, masentua tai sairastua.

Näkökulma-kirjoitus, Nina Lyytinen, Helinä Häkkänen-Nyholm, Atte Varis, Lääkärilehti 16/2020 vsk 75, s. 954-955

STT: Korona-arjesta ei ole tullut normaalia, mutta siitä voi saada siedettävää

Jo viikkokausia koronapandemian vuoksi jatkunet poikkeusolot alkavat monilla näkyä arjessa. Kodin seinät alkavat ahdistaa, arkisetkin asiat ärsyttävät eikä olo tunnu levänneeltä, vaikka illalla nukkumatti olisi kutsunut jo varhain.

SPR:n kriisipsykologin Nina Lyytisen mukaan tämä on merkki siitä, ettei poikkeusoloista ole vielä tullut meille uutta normaalia, sellaista tottumusta, joka olisi toinen luonto.

– Vaikka esimerkiksi osa perheistä on jo pystynyt luomaan uusia rutiineja, miten yhdistetään työarkea ja lasten koulua, niin paljon näkee myös väsymistä. Aika moni vanhempi alkaa olla tosi väsynyt ja kuormittunut, samaan aikaan kun arjesta puuttuvat monet niistä stressinsäätelykeinosta, joita olemme tottuneet käyttämään, Lyytinen sanoo.

STT 15.4.2020, juttu julkaistu ainakin seuraavien lehtien sivuilla: Keskisuomalainen, Maaseudun Tulevaisuus, Savon Sanomat, Karjalainen, Ilkka-Pohjalainen, Itä-Häme, Salon Seudun Sanomat, Forssan Lehti, Etelä-Suomen Sanomat, Aamuposti, Hämeen Sanomat, Uusimaa, Länsi-Uusimaa

Yle.fi: "Milloin tämä oikein loppuu", miettii moni meistä, eikä kukaan tiedä vastausta – hyvä uutinen on se, että epävarmuus on kriisin pahin vaihe

Epävarmuus ja odottelu luovat stressiä, joka taas on kropalle kuormittavaa.

Muistatko, millaista elämäsi oli vielä neljä viikkoa sitten? Arkista, rutinoitua ja ehkä tylsääkin – ja näin jälkikäteen ajatellen aivan todella mahtavaa. Sitä ajatteli, että tämä kaikki on vain muutaman viikon vaihe, josta kyllä selvää, kun taapertaa päivä kerrallaan.

Tulee huhtikuu, tulee kevät ja hiljalleen elämä palaa uomiinsa. Tuli maaliskuun loppu, ja pääministeri Sanna Marin sanoi, että odotellaanpa vielä toukokuuhun. Se oli isku vyön alle.

– On luonnollista, että se herätti tunteita. Pettymystä, varmasti kiukkua ja ärtymystä sekä huolta siitä, miten minä jaksan, sanoo SPR:n valmiusryhmän psykologi Nina Lyytinen.

Yle.fi 10.4.2020, Teksti: Meeri Niinistö

Psykologi-lehti: Suomalainen psykologi Libanonissa – stressinsäätelylle on kysyntää

Nina Lyytinen seuraa koronapandemiaa paitsi suomalaisen psykologin myös kansainvälisen vapaaehtoistyöntekijän silmin. Matka Libanoniin peruuntui juuri, ja tänään Maailman terveyspäivänä huoli sikäläisten selviytymisestä on suuri.

Stressinsäätelytyöpajoja ylikuormittuneille Libanonin pakolaisleireissä ja perheneuvoloissa työskenteleville sosiaalityöntekijöille. Siinä on yksi psykologi Nina Lyytisen viime vuosien keskeinen missio. Hän on toteuttanut sitä suomalaisen Psykologien Sosiaalinen Vastuu -verkoston (PSV) aktiivina Libanonissa.

Mission ydin valkenee, kun Nina Lyytinen kertoo, että juuri psyykkisen stressinhallinnan tarve on pakolaisleirioloissa suuri. Pakolaisuus, köyhyys sekä epävakaat ja turvattomat olot vaarantavat kehitysmahdollisuuksia ja mielen tasapainoa. Moniammatilliselle mielenterveystyölle on kysyntää.

Psykologi-lehti 7.4.2020, Teksti: Marja Puustinen

Lehteri.fi: Tuen tarve jatkuu vuosia

Koronavirus rajoittaa elämää ja arki on rakennettava uudella tavalla. Kysyimme selviytymisvinkkejä tilanteeseen psykologi Nina Lyytiseltä.

Mikä tekee nykyisestä poikkeustilanteesta erityisen?

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne koskettaa koko maailmaa ja on näillä näkymin pitkäkestoinen. Kaikkia sen vaikutuksia emme vielä tiedä. Olemme aiemmissa kansallisissa kriisitilanteissa oppineet, että psykologisen tuen tarve ei pääty kriisivaiheeseen vaan jatkuu vuosia sen jälkeen.

Onko turha stressata?

Epävarmassa ja mahdollisesti uhkaavassa tilanteessa stressi on luonnollinen reaktio. Se auttaa meitä valmistautumaan ja selviämään. Huolen ja stressin taso toki vaihtelee ihmisestä toiseen. Erilaiset tunteet ovat terve merkki ja kuuluvat asiaan.

Lehteri.fi, 2.4.2020, Teksti: Minna Palovaara

European Lifelong Learning Magazine: Refugee camp workers learn stress management to cope with desperate situations

Support for desperate workers

Lebanon has a total of 12 Palestinian camps. Psychologist Nina Lyytinen first got to know the camps and the people living there in 2008. Her colleague Kirsti Palonen got her interested in a project that promoted the well-being of refugees through physical exercise. The BAS social workers were involved in the arrangements for it and, during the years of cooperation, Lyytinen and Palonen got to see their everyday lives. Social work in the camps is extremely stressful, but is carried out with great motivation, without complaints for the testing nature of the job. “It requires unbelievable expertise and strength to constantly be faced with the suffering and desperation of people. The desperation of people not having even basic things like civil rights,” explains Lyytinen.

European Lifelong Learning Magazine, 1.4.2020, Teksti: Hanna Hirvonen

Helsingin Sanomat: Koronapandemia kuormittaa hoitajia myös psyykkisesti

On tärkeää huolehtia terveydenhuollon alalla toimivien ammattilaisten psyykkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta jo varhaisessa vaiheessa.

Koronavirus vaikuttaa jokaisen suomalaisen elämään. Tilanne asettaa erityisesti terveydenhuollon työntekijöiden stressin sietokyvyn ja jaksamisen äärirajoille.

Vaativaa terveydellistä uhkaa torjuttaessa on tärkeää, että muistamme huolehtia terveydenhuollon alalla toimivien ammattilaisten psyykkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta jo nyt akuutissa vaiheessa, samoin myös tilanteen pitkittyessä ja kun arki aikanaan normalisoituu.

Nina Lyytinen, Atte Varis, Helinä Häkkänen-Nyholm: Mielipide-kirjoitus, Helsingin Sanomat (28.3.)

Yle Radio 1, Horisontti: Miten meidän tulisi suhtautua koronaan?

Koronavirus on tullut keskelle arkeamme ja Suomi elää poikkeustilassa. Miten tässä uudessa, uhkaavaltakin tuntuvassa todellisuudessa voisi elää niin, että ahdistus ja pelot pysyisivät kurissa? Ja voiko tästä koitua kenties jotain hyvääkin?

Keskustelemassa ovat psykologi Nina Lyytinen, yrittäjä ja degrowth-tutkija Timo Järvensivu sekä sairaalapappi ja sielunhoidon johtava asiantuntija Virpi Sipola Kirkon diakonian ja sielunhoidon yksiköstä.

Yle Radio 1, Horisontti 22.3.2020, Teksti: Horisontti

Yle.fi: "Haavoittumattomuuden illuusio" särkyi – psykologi koronakuolemasta: Rajoituksia aletaan ehkä ottaa vakavammin Suomessakin

Vaikka koronaviruksen aiheuttamia kuolemia on Suomessa osattu odottaa, ensimmäinen tapaus järkyttää.

Asiaan liittyvää pelkoa ja säikähdystä ei pidä yrittää torjua vaan antaa luonnollisille tunteille tilaa, kertovat psykologi Nina Lyytinen Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmästä sekä Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen.

– Kuolema pysäyttää aina, ja sen kuuluukin pysäyttää. (Tunteita) kannattaa kuunnella ja yrittää ymmärtää, ja antaa niille tilaa, Turunen sanoo.

Näin katsoo myös Lyytinen.

– Kuolema nostaa kriisin uudelle tasolle. Ei tarvitse hävetä, että asia herättää tunteita, salli ne itsellesi, Lyytinen kehottaa.

Yle.fi 21.3.2020, Teksti: Tulikukka de Fresnes

Yle Takaisin Pasilaan -podcast: Selvitään korona-ahdistuksesta yhdessä

Koronatilanne, poikkeusolot ja valmiuslaki ahdistavat, ja se on ihan ookoo. Viikon jaksossa Toivon ja Marjukan vieraaksi tulee psykologi Nina Lyytinen, joka kertoo, kuinka päästä ahdistuksesta yli. Puhetta riittää myös valtiovallan toimenpiteistä koronaviruksen suhteen. Lisäksi kuullaan somepersoona Karoliina Tuomisen vinkit sääntöjen noudattamisesta koronan aikaan.

Juontajat: Toivo Haimi ja Marjukka Mattila Tuottaja: Jarno Paldanius Äänisuunnittelu: Joonatan Kotila

YLE Takaisin Pasilaan -podcast 17.3.2020, Teksti: Takaisin Pasilaan

Apu-lehti: Koronavirus: Uusi uhka ahdistaa – Näin pidät pelon ja stressin ja aisoissa – Asiantuntijat neuvovat

Koronavirus leviää arvaamattomasti, eikä kukaan tiedä, miten tilanne kehittyy. Tämä voi aiheuttaa huolta, stressiä ja pelkoa. Miten niitä voi lievittää?

Vähennä informaatiotulvaa, jos huolet valtaavat mielen

Maailman kriisialueilla työskennellyt psykologi, THL:n erikoistutkija Ferdinand Garoff kehottaa vähentämään informaatiotulvaa, jos huolet valtaavat mielen.

Television voi laittaa kiinni ja älypuhelimen sulkea. Kaikkien kauhukuvien keskelle ei tarvitse juuttua, koska silloin ahdistus voi lisääntyä.

Myös työterveyspsykologi Nina Lyytinen suosittelee samaa.

– Liikkeellä voi olla huhuja, jotka paisuvat mielessä. Niihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Lisäksi voi päättää, että katsoo uutiset vain pari kertaa päivässä. Ennen nukkumaan menoa uutisia ei kannata katsoa, etteivät huolet jää pyörimään mielessä.

Apu.fi 12.3.2020, Teksti: Sirpa Pääkkönen

Accenture Suomen Truly Human-podcast: Kuormittunut johtaja ei ole empaattinen

Kuormittunut johtaja ei ole empaattinen, tutkitustikin. Truly Human -podcastin kolmannessa jaksossa Accenturen Minttu Viitanen ja psykologi Nina Lyytinen pohtivat mihin empatiaa tarvitaan työelämässä?

Olin joulukuussa 2019 Accenture Suomen Truly Human -podcastissa Minttu Viitasen asiantuntijavieraana keskustelemassa empatiasta työelämästä ja miten kuormittuminen vaikuttaa johtajien empatiakykyyn.

Truly Human -podcast 3.12.2019

Ilta-Sanomat: Tässä menee raja – saako työpaikalla itkeä ja raivota? Psykologi vastaa

Jos tunteita yritetään tukahduttaa, sekä ihmiset että työpaikat eivät voi hyvin. Sen sijaan tarvitaan parempia tunnetaitoja.

Innostunut ihminen on energinen, alakuloisen tekeminen on usein hitaampaa. Kun joku suuttuu, hän saattaa käyttäytyä harkitsemattomasti ja sanoa asioita, joita katuu myöhemmin. Tunteet kuuluvat elämään.

Omat ja toisten tunteet vaikuttavat ja näkyvät myös työpaikalla – siitä hetkestä kun astuu sisään ovesta.

– Itse kuljen vastaanoton kautta työhuoneeseeni. Vastaanotossamme olevat ihmiset tervehtivät yleensä iloisesti ja toivottavat hyvää huomenta. Siinä tulee jo tervetullut olo, ja on mukava aloittaa työpäivä iloisen tervehdyksen ja mahdollisesti myös lyhyiden kuulumisten vaihdon jälkeen, kuvailee työterveyspsykologi Nina Lyytinen.

Hän tuntee kuuluvansa yhteisöön ja tulevansa huomioiduksi.

Ilta-Sanomat 7.10.2019, Teksti: Noora Valkonen

Ilta-Sanomat: Lopeta jo valitus! Töihin palaaminen loman jälkeen tekee sinulle hyvää – ja näin siitä voi tehdä hieman helpompaa

Töihin palaaminen ei välttämättä ole kaikille vaikeaa tai haastavaa vaan ihan mielekästä ja mukavaa.

Kesälomat on niin sanotusti lusittu, ja syyskuu on täällä. Palaaminen arkirumbaan tuottaa kaikenlaisia tunteita. Valittelu loman loppumisesta työpaikan lounasravintolassa tai kahvitauolla vaikuttaa olevan melkein tapa.

Saako töihin palaamisesta kuitenkin olla tyytyväinen, iloinenkin?

– Ilman muuta saa. Työ ja terveys Suomessa 2012 -tutkimuksessa nostettiin esiin se, että 40 prosenttia suomalaisista innostuu päivittäin työstään, valtaosa vähintään kerran viikossa, sanoo työterveyspsykologi Nina Lyytinen.

Tutkimuksen mukaan 86 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä työhönsä.

– Eli kyllä työhön on monien mielestä mukava palata, ja työstä saa innostua sekä nauttia. On hyvä kuitenkin muistaa, että mukavastakin työstä kannattaa välillä irrottautua ja pitää huolta omasta palautumisesta sekä työpäivän aikana että vapaalla.

Ilta-Sanomat 1.9.2019, Teksti: Noora Valkonen

Ilta-Sanomat: Painaako töihin palaaminen? Psykologi kertoo, milloin ahdistus on jo liiallista

Lievä ahdistus ja ärsytyksen tunteet siitä, että loma loppuu, ovat ihan normaaleja.

Loma! Pääsee irrottautumaan työstä, ei tarvitse suorittaa ja saa tehdä asioita oman rytmin mukaan.

Sitten loma onkin jo loppu. Palaaminen töihin saattaa tuntua nihkeältä.

– Moni pohtii loman loppuessa, miten pääsee uudestaan kiinni työn rytmiin. Jos työssä on ollut kiirettä ja painetta, usein pohdinnassa on se, miten taas kestää niitä, sanoo työterveyspsykologi Nina Lyytinen.

Ilta-Sanomat 5.8.2019, Teksti: Noora Valkonen

Maailman kuvalehti: Suomalaispsykologit karkottavat stressiä Libanonin vuoristoseudulla

Vuorilla puhaltaa raikas tuuli. Kasvit tuoksuvat, taivas on sininen ja ilma puhdasta hengittää.

Kontrasti on valtava, kun libanonilaisissa pakolaisleireissä työskentelevät palestiinalaiset sosiaalityöntekijät jättävät taakseen ahtaat ja pimeät leirit ja nousevat vuoristoon patikoimaan.

Luontokokemukset ovat yksi tapa säädellä stressiä. Suomalaiset psykologit Nina Lyytinen ja Kirsti Palonen ovat vuodesta 2014 lähtien järjestäneet stressinsäätelytyöpajoja ylikuormittuneille sosiaalityöntekijöille Libanonissa.

Maailman Kuvalehti 5.2.2018, Teksti: Sirpa Pääkkönen

Helsingin Sanomat: Mielikuvaharjoittelu voi laihduttaa, sanoo asiantuntija – ajattele olevasi terveellisesti syövä ihminen, niin muutut sellaiseksi

Ylipainoon liittyvät terveysriskit tunnetaan, mutta elämänmuutos on monelle vaikeaa. Yhdysvaltalaiset terveyteen erikoistuneet psykologit Amanda Brouwer ja Katie Mosack Winonan valtionyliopistosta Minnesotasta kehittivät tätä varten menetelmän, jossa laihduttajia kehotetaan muuttamaan tapaa suhtautua itseensä. Yleensä ihminen asettaa itselleen päämäärän syödä terveellisesti, mutta psykologit kehottavatkin näkemään itsensä ihmisenä, joka syö terveellisesti.

Tässä mukaan astuu mielikuvaharjoittelu. Jos ihminen näkee mielessään itsensä terveellisenä ruokailijana, hän alkaa käyttäytyä niin, että ruokailutavat muuttuvat terveellisemmiksi, psykologit olettivat.

Työterveyspsykologi Nina Lyytisen mielestä yhdysvaltalaisten psykologien kehittämässä menetelmässä hyvä asia on se, että laihduttaja näkee itsensä aktiivisena toimijana. ”Onnistumisen kannalta on tärkeää, että ihminen uskoo omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa, eikä vain toimi ulkoa tulevien ohjeiden mukaan. Ihminen tavoittelee terveyttä ja painonhallintaa ja motivoituu toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Motivoituneena hän syö terveellisesti”, Lyytinen sanoo.

Helsingin Sanomat, 6.1.2017, Teksti: Sirpa Pääkkönen

Helsingin Sanomat: Stressi lähtee karjumalla – suomalaispsykologien kehittämässä menetelmässä huudetaan metsässä

Stressihuuto on kahden psykologin, Nina Lyytisen ja Kirsti Palosen, kehittämä menetelmä. He ovat järjestäneet useiden vuosien ajan Libanonissa työpajoja palestiinalaisille sosiaalityöntekijöille, joiden työ pakolaisleireissä on erittäin kuormittavaa. Kun traumaattiset stressikokemukset kasautuvat, niillä on pitkäaikaisia vaikutuksia.

Lyytinen ja Palonen huomasivat työpajan alussa, että suunnitelluista rentoutumis- ja rauhoittumisharjoituksista ei ollut hyötyä. Stressin tuottama ylivirittyneisyys oli ryhmässä niin vallitseva, että aluksi minuutinkin rauhoittuminen tuntui ylivoimaiselta.

Psykologit keksivät ottaa mukaan liikunnan ja fyysiset harjoitukset. He veivät stressaantuneet sosiaalityöntekijät ahtaista slummeista ja pakolaisleireistä vuorille patikoimaan, huutamaan ja tekemään pysähtymisharjoituksia. Luonnon vaikutus oli valtava.

Helsingin Sanomat, HS TV 10.6.2016, Teksti: Sirpa Pääkkönen

Yle Radio: Hillan ja Minnan Akuutti: Pitkäkestoinen stressi vanhentaa aivoja - keinoja stressin purkamiseksi

Miten stressi vaikuttaa terveyteen ja aivoihin? Mikä helpottaa väsyneen mielen aiheuttamaa itseruoskintaa? Purkaako metsässä huutaminen stressiä? Avartavia näkökulmia aiheeseen antavat kova stressaaja Merja Kausto, työterveyspsykologi Hanna Poskiparta, aivotutkija Minna Huotilainen ja psykologi Nina Lyytinen. Rennosti yrittävät ottaa myös Hilla Blomberg ja Minna Korhonen.

Akuutti, Yle Radio & Areena, 11.9.2016, Toimittajat: Hilla Blomberg ja Minna Korhonen, Yle.

Helsingin Sanomat: Näin nitistät lentopelon

Lentopelon taustalla voi olla korkean tai suljetun paikan kammo. Psykologi neuvoo, miten lentopelkoa voi helpottaa.

Sydän tykyttää ja kämmenet hikoavat, mutta matkaan pitää päästä, kun hiihtoloma tai talviloma alkaa. Useimmat lentopelkoiset ihmiset astuvat koneeseen pienestä hermostumisesta huolimatta, mutta eivät kaikki.

Finnairin tutkimusten mukaan kahdeksan prosenttia suomalaisista kokee niin voimakasta lentopelkoa, että se estää lentämisen. Kolmekymmentä prosenttia pitää lentämistä epämukavana.

Helsingin Sanomat 11.2.2016, Teksti: Sirpa Pääkkönen

Diacor: Työpaikkojen kriisivalmius kuntoon

Työpaikoilla voi syntyä tilanteita, joita kukaan ei pysty ennakoimaan. Näihin voidaan varautua suunnittelemalla tukitoimet niin, että apu voidaan käynnistää tarpeen vaatiessa nopeasti. Tyypillisiä tilanteita ovat esimerkiksi työyhteisön jäsenen onnettomuudet, uhka- ja väkivaltatapaukset, ryöstöt ja jopa äkilliset kuolemat tai itsemurhat. Ne jättävät jälkensä työyhteisöihin erityisesti silloin, kun tapahtunutta ei hoideta.

- Tällaisissa tilanteissa ihmisillä saattaa olla vaikeuksia keskittyä työn tekemiseen. Olo on ylivireä ja levoton ja esimerkiksi muistivaikeudet ovat tavallisia. Psykologiset yksin tai ryhmässä tapahtuvat kriisi-istunnot voivat olla avuksi. Ne jäsentävät tapahtumien kokonaiskuvaa ja edistävät psyykkistä toipumisprosessia. Ryhmäistunnot helpottavat äkillisten tapahtumien jälkivaikutuksia ja vähentävät sairauspoissaoloja. Vertaistukena toimivassa ryhmässä toisten kokemukset lisäävät oman tilanteen ymmärtämistä ja hyväksymistä, sanoo työterveyspsykologi Nina Lyytinen Diacorista.

Diacor lehdistötiedote, 19.1.2016, STT.fi

Helsingin Sanomat: Kriisityö on kehittynyt harppauksin – traumapsykoterapeutti kertoo, mitä lähihistorian järkyttävät tapahtumat ovat opettaneet ihmismielen toipumisesta

Jokelan kouluampumisen aikana 2007 luotiin pohja myöhemmälle suuronnettomuustyölle Suomessa. Jokelassa kuoli yhdeksän ihmistä. Koulussa oli silloin viisisataa oppilasta. Kriisi kosketti myös opettajia, lasten vanhempia ja koko yhteisöä.

Jokelaa varten koottiin työryhmä, joka ohjasi ja johti jälkityötä kaksi vuotta. Eija Palosaaren lisäksi siihen kuuluivat psykologit Kirsti Palonen ja Nina Lyytinen. He työskentelivät puolipäiväisesti Jokelassa. Lähes joka päivä joku heistä oli paikalla organisoimassa työtä tai antamassa psyykkistä apua.

Lisäksi koulussa oli enimmillään neljäkymmentä ylimääräistä työntekijää tukemassa koululaisten toipumista. Mukana oli kuraattoreita, terveydenhoitohenkilökuntaa ja psykologeja. Kynnys avun pyytämiselle tehtiin mahdollisimman matalaksi karsimalla siitä muodollisuudet kuten ajan varaaminen pari viikkoa etukäteen.

Helsingin Sanomat 13.4.2016, Teksti: Sirpa Pääkkönen

Haaste-lehti: Hyvä hoitopolku mahdollistaa toipumisen työväkivallasta

Työpaikalla tapahtuvan väkivallan vähentämiseksi tarvitaan laaja-alaisia ja monella tasolla tapahtuvia toimia. Sankaritekoja suosiva kulttuuri ja uhrin kokemusten vähättely eivät edistä väkivaltaa työssään kokeneen uhrin toipumista. Esimiehillä ja työyhteisön muilla jäsenillä ei aina ole tietoa väkivallan seurauksista uhrille eikä siitä, että oireet ilmenevät usein vasta pitkän ajan kuluttua, korostaa rikoksentorjuntaneuvoston väkivaltajaosto.

Uhria ei pidä vähätellä

Työterveyspsykologi Nina Lyytinen kertoi väkivallan seurauksista työntekijälle, kriisiterapian mahdollisuuksista ja tukipolun rakentamisen tärkeydestä.

– Pahinta työpaikkaväkivallan jälkihoidossa on uhrin vähättely. Emme reagoi vain siihen, mitä tapahtui vaan myös siihen, mitä olisi voinut tapahtua. Ihmisillä on hyvin monenlaisia tapoja reagoida uhka- tai väkivaltatilanteen jälkeen. Toisissa tilanne voi aiheuttaa pelkotiloja, toisissa taas kiukkua. Yleisiä ovat mm. keskittymis- ja univaikeudet.

Rikoksen torjuntaneuvoston ja oikeusministeriön julkaisema Haaste-lehti 2/2014, Teksti: Riikka Kostiainen

Talentia-lehti: Psykologina pakolaisleirissä

Lokakuun lopulla Psykologien Sosiaalisen Vastuun psykologit Nina Lyytinen ja Kirsti Palonen lensivät jälleen tapaamaan Beirutin pakolaisleirin palestiinalaisia sosiaalityöntekijöitä. Tällä kertaa heille vedettiin kertauspäivä, jolla muisteltiin opittuja stressin säätely­ ja tunnistamiskeinoja sekä saatiin vertaistukea muilta vaativissa olosuhteissa työskenteleviltä.

Beirutissa sosiaalityöntekijöiden kanssa sovelletaan samoja menetelmiä, joita psykologit käyttävät Suomessa käsitellessään työperäistä stressiä. Monet stressin aiheet ovat samoja, päällimmäisinä kiire ja riittämättömyyden kokemukset.

Toisenlaisiakin stressin syitä on. Leirin sosiaalityöntekijät ovat myös pakolaisia ja heillä on tähän liittyviä traumoja. Työskentelyolosuhteet ovat vaativat, sillä tuettavat perheet ovat köyhistä köyhimpiä ja turvallisuustilanne leirissä on ajoittain huono.

Talentia-lehti 8/2015, Teksti: Helena Jaakkola

Psykologi-lehti: Stressihuuto auttaa

Libanonin pakolaisleirien sosiaalityöntekijät opettelivat työpaineiden hallintaa.

Onpa hölmö ajatus, että suomalaiset psykologit opettavat Libanonin pakolaisleireissä työskenteleville sosiaalityöntekijöille, kuinka rentoutua, hiljentyä ja pysähtyä. Miten heidän menetelmänsä voisivat auttaa niissä oloissa työskenteleviä? Näin kertoi ajatelleensa norjalainen vapaaehtoistyöntekijä, kun kuuli kolmipäiväisestä Stress reduction -työpajastamme.

Vaikeaa se aluksi olikin. Ensimmäisenä työpajapäivänä 15 naisen ryhmä ei hiljentynyt hetkeksikään. Puheensorina oli jatkuvaa ja äänekästä – myös hiljentymistä ja keskittymistä edellyttävien harjoitusten aikana. Vetäjien stressitaso nousi monta pykälää, tehdyt suunnitelmat jouduttiin arvioimaan uudelleen.

Psykologi-lehti 2/2015, Teksti: Kirsti Palonen, Nina Lyytinen

Yle.fi: Pelon kohteet ovat muuttuneet, mutta reaktiot säilyneet

Psykologi Nina Lyytisen mukaan pelkääminen itsessään ei ole muuttunut vuosien saatossa – sen sijaan pelon kohteet ovat toiset.

– Se miten reagoimme erilaisissa tilanteissa, joissa koemme olevamme uhattuina, ovat aika samanlaisia kuin ne olivat ennenkin. Usein, kun koemme pelon tai uhan tunteita, vireystilamme nousee ja olemme valmiita toimimaan, jotta tilanteesta selviydyttäisiin. Silloin puhutaankin ns. taistele tai pakene -reaktiosta.

Toimintavalmiudella Lyytinen tarkoittaa lihasten jännittymistä, sydämen kovempaa hakkausta, tihentynyttä hengitystä.

– Tällaisessa valppaustilassa pystymme suojelemaan itseämme.

Kehon ja mielen tuntemaa pelkoa ei ihminen välttämättä Lyytisen mukaan edes huomaa.

Yle.fi 31.10.2014, Teksti: Miia Roivainen

Yle.fi: Miksi nostat kädet kasvoillesi kun elokuva pelottaa?

Kauhuelokuvaa katsova ihminen saattaa lievittää pelkoaan käpertymällä toisen kainaloon tai peittämällä kasvot käsillään. Psykologi Nina Lyytisen mukaan tämä johtuu turvan hausta.

– Jollain tavalla haluamme luoda itsellemme turvaa. Kasvojen suojaaminen käsillä antaa etäisyyttä siihen, mitä tapahtuu, ja toisen läheisyys on turvaelementti. Turvalliseksi kokeman ihmisen keho, lämpö ja hengitys tuovat turvallisuuden tunnetta.

Yle.fi 31.10.2014, Teksti: Miia Roivainen

Anna-lehti: Saanko sulkea silmät?

Kun uutiset alkavat ahdistaa

Ukraina, Syyria, Irak... sotaa käydään monessa maassa ja sotauutiset leviävät päivittäin. Sodan pelko on rantautunut Suomeen. Miten pelkoja voi lievittää? Vastaajana psykologi Nina Lyytinen. Hän on työskennellyt Psykologien sosiaalinen vastuu -ryhmässä maailman eri kriisialueilla.

Miten sodan pelot ilmenevät?

– Ne ilmenevät, kuten muutkin pelot. Ihminen on ahdistunut ja hän kokee turvattomuutta. On puristava tunne rinnassa, päätä särkee. Itku on herkässä ja huoli tulevaisuudesta kalvaa. Se voi näkyä siten, että ihminen on ylivireä, on vaikea pysähtyä ja keskittyä asioihin. Samaan aikaan ärtymiskynnys laskee ja pienetkin asiat nostavat pintaan kiukun ja raivon.

Uni muuttuu levottomaksi, painajaiset häiritsevät niin, että herättävät kesken unen. Niiden pelkääminen etukäteen vaikeuttaa nukahtamista. Ihminen voi yöllä myös hikoilla runsaasti. Joskus ylivireys saa ihmisen niin valppaaksi, että pienikin ääni yöllä säpsähdyttää hereille.

–Toisilla pelko näkyy vetäytymisenä sosiaalisista tilanteista. Ne, jotka kokevat ulkopuolisen maailman turvattomaksi, eristäytyvät kotiinsa. Toisille taas pelko saattaa ilmetä siten, että heille tulee valtava tarve puhua ahdistavista kokemuksistaan ja toistaa usein samaa tarinaa olematta kuitenkaan tunnetasolla läsnä.

Anna-lehti 40/2014 21.10.2014, Teksti: Ulla Janhonen

Yle.fi: Psykologi: Osa pakolaislapsista luulee, että ihmiset eivät tiedä heidän kohtalostaan

Psykologi Nina Lyytinen tekee vapaaehtoistyötä Psykologien Sosiaalinen Vastuu -yhdistykselle. Lyytinen on ollut perustamassa vuonna 2008 Extreme Survival Team -hanketta, jonka tarkoituksena on edistää psyykkistä hyvinvointia ja jaksamista liikunnan avulla. Extreme Survival Team -hankkeeseen kuuluvat erilaiset liikuntamuodot ja aktiviteetit pakolaislapsille.

Elämä pakolaisleirillä ja jatkuva uhka ovat vaikuttaneet useisiin perheisiin.

– Lapsilla ja aikuisilla näkyy posttraumaattisia stressioireita. Moni on koko ajan ylivirittyneessä tilassa ja ahtaissa olosuhteissa ei voi mennä esimerkiksi yksin toiseen huoneeseen rauhoittumaan.

Lyytinen sanoo, että palestiinalaisten pakolaisperheiden usko tulevaan toimii voimavarana. Yhteisön sisällä vallitsee myös vahva välittämisen ilmapiiri.

Yle.fi 25.8.2014, Teksti: Mari Nupponen