Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff.
(Äänitetty 4.3.2020)
Koronavirusepidemian mahdollinen puhkeaminen voi aiheuttaa ihmisissä stressiä ja huolta. Tämä on luonnollista. Viime viikkojen aikana koronaviruksesta on uutisoitu paljon.
Tässä Psykopodiaa-podcastin erikoisjaksossa keskustelen koronaviruksen mahdollisesti aiheuttamista psykososiaalisista kuormitustekijöistä Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän ja kansainvälisessä valmiudessa toimivan kriisipsykologi, psykoterapeutti Ferdinand Garoffin kanssa. Ferdinand työskentelee tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) erikoistutkijana.
Tässä jaksossa kuulet muun muassa miksi koronavirus voi aiheuttaa pelkoa, miten stressiä ja mahdollista ahdistusta voi säädellä, sekä millaisia stressitekijöitä karanteenissa oleminen ja sen jälkeinen aika voi aiheuttaa. Ferdinand antaa myös vinkkejä karanteeniin joutuville ja niille, joille epävarmalta tuntuva tilanne tuottaa huolta ja stressiä.
Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:
Millaiset tekijät voivat aiheuttaa ahdistusta ja stressiä koronavirukseen liittyen?
Miten stressiä ja ahdistusta voi lievittää?
Miten puhua koronaviruksesta lapsille?
Millaisia psykologisia reaktioita karanteeniin joutuminen voi aiheuttaa?
Millaisia stressitekijöitä karanteenissa olemiseen liittyy?
Millaisia kuormitustekijöitä liittyy karanteenin jälkeiseen aikaan?
Millaisia ja keihin kohdistuvia stigmoja koronavirus voi aiheuttaa?
Jakson linkit:
Ferdinand Garoff Linkedinissä
Ferdinand Garoffin esittely Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla.
Viranomaistietoa koronaviruksesta Suomessa:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotussivut koronaviruksesta.
Tietoa koronaviruksesta -puhelinneuvonta: 0295 535 535 (Tiedote)
Puhelinneuvonnasta ei kuitenkaan saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Ota tällöin yhteyttä suoraan terveydenhuoltoon.
Työterveyslaitoksen toimintaohje yrityksille koronavirusepidemiaan varautumiselle.
Tietolähteitä epidemioiden psykososiaalisten vaikutusten ja tuen näkökulmasta:
Brooks, S. K., Webster, R. K., Smith, L. E., Woodland, L., Wessely, S., Greenberg, N., & Rubin, G. J. (2020). The psychological impact of quarantine and how to reduce it: rapid review of the evidence. The Lancet. DOI: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)30460-8
United Nations Inter-Agency Standing Committee (IASC) Reference group for Mental Health and Psychosocial Support (MHPSS) in Emergency Settings: Briefing Note about MHPSS aspects of COVID-19: https://interagencystandingcommittee.org/iasc-reference-group-mental-health-and-psychosocial-support-emergency-settings/briefing-note-about (PDF 2.3.2020)
American Psychological Association podcast: Speaking of Psychology: Bonus Episode – Coronavirus Anxiety
USA:n kansallisen koulupsykologien yhdistyksen (NASP) ohje koronaviruksesta puhumiseen lapsille (englanniksi).
Crockett, M., Kappes, A. & Nussberger, A-M. (2018). Pandemics and the psychology of uncertainty. World Economic Forum, weforum.org 27.8.2018 (lisätty 9.3.)
Psykopodiaa-linkit:
Seuraa Psykopodiaa somessa:
Kuuntele, tilaa Psykopodiaa suosikkipalvelussasi (jolloin saat tiedon uusista jaksoista automaattisesti) ja jätä arvio:
Spotify, Apple Podcasts, Google Podcasts (sovellus)
Tilaa Psykopodiaa Android puhelimellasi
Näiden lisäksi Psykopodiaa löytyy mm. aCast, Blubrry, Castbox, Podbean, PlayerFM, TuneIn, Spreaker ja Stitcher palveluista ja hakemistoista.
Voit myös tilata Psykopodiaa-podcastin uudet jaksot sähköpostiisi.